Lapset puheeksi -menetelmä perheiden tukena vanhemman sädehoitojakson aikana : Laadullinen kyselytutkimus Oulun yliopistollisessa sairaalassa sädehoitoa saaneille syöpäpotilaille ja opetustapahtuma Oulun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoille
Junttila, Jenni; Laurila, Hilla-Maria; Saarni, Anna (2016)
Junttila, Jenni
Laurila, Hilla-Maria
Saarni, Anna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218764
Tiivistelmä
Perheen vanhemman sairastuminen syöpään aiheuttaa perheelle sokin, jolloin vanhempien on yleensä vaikeaa puhua lapselle vaikeuksista, joita syöpään sairastuminen tuo mukanaan. Lapsi joutuu itse keksimään selityksiä, jos häntä ei auteta ymmärtämään ja syntyy väärinkäsityksiä, jotka ovat vahingollisia vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle.
Interventioita tehdään perheiden ja lasten kanssa ja niitä on käytetty antamaan mielenterveydellistä tukea lapsille, joiden vanhemmat sairastavat esimerkiksi syöpää. Lapset puheeksi -keskustelumenetelmä on osa Toimiva lapsi & perhe -hanketta. Keskustelun avulla pyritään tukemaan lapsen kehitystä ja ehkäisemään kehityksen häiriöitä yhteistyössä vanhempien kanssa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa ja tutkimukseen tarvittava aineisto kerättiin kyselytutkimuksena sädehoitoa saaneilta syöpäpotilailta, joilla on alaikäisiä lapsia. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä. Tutkimuksen lisäksi pidimme opetustapahtuman Lapset puheeksi -menetelmästä Oulun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoille. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sädehoitoa saavien syöpäpotilaiden kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä. Tavoitteena on, että tutkimustulostemme perusteella Lapset puheeksi -menetelmää voidaan kehittää Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoitoyksikössä. Toteutimme opinnäytetyön tutkimusosan kvalitatiivisena eli laadullisena kyselytutkimuksena.
Vaikka saimme vähän osallistujia kyselyymme, vastaukset olivat hyvin monipuolisia. Sädehoitoon käytetty aika ja sädehoidosta aiheutunut väsymys huononsi monen perheen taloustilannetta. Vanhemmilla oli paljon huolta tulevaisuudesta sekä pelkoa lapsen selviytymisestä, mutta keskustelujen jälkeen myös paljon positiivisia tunteita ja ajatuksia, kuten uusi elämän asenne, hetkessä elämistä murehtimatta sekä omien voimavarojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen.
Vastauksissa yksi useasti esille tuleva asia oli keskusteluun käytetty aika, jonka toivottiin olevan pidempi ja keskustelukertojen määrä, jonka toivottiin olevan suurempi. Lapset puheeksi -keskustelussa voitaisiin mahdollisesti kartoittaa muun lisäavun tarvetta paremmin ja tarjota täsmällistä apua kodinhoitoavun etsintään sekä rahallisen avustuksen hakemiseen. Joillekin henkilöille voisi toimia kyselylomakkeen täyttö Lapset puheeksi -keskustelun jälkeen, koska mahdollisesti vasta keskustelun jälkeen potilaalla voi herätä toive useammasta keskustelusta.
Interventioita tehdään perheiden ja lasten kanssa ja niitä on käytetty antamaan mielenterveydellistä tukea lapsille, joiden vanhemmat sairastavat esimerkiksi syöpää. Lapset puheeksi -keskustelumenetelmä on osa Toimiva lapsi & perhe -hanketta. Keskustelun avulla pyritään tukemaan lapsen kehitystä ja ehkäisemään kehityksen häiriöitä yhteistyössä vanhempien kanssa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa ja tutkimukseen tarvittava aineisto kerättiin kyselytutkimuksena sädehoitoa saaneilta syöpäpotilailta, joilla on alaikäisiä lapsia. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä. Tutkimuksen lisäksi pidimme opetustapahtuman Lapset puheeksi -menetelmästä Oulun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoille. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sädehoitoa saavien syöpäpotilaiden kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä. Tavoitteena on, että tutkimustulostemme perusteella Lapset puheeksi -menetelmää voidaan kehittää Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoitoyksikössä. Toteutimme opinnäytetyön tutkimusosan kvalitatiivisena eli laadullisena kyselytutkimuksena.
Vaikka saimme vähän osallistujia kyselyymme, vastaukset olivat hyvin monipuolisia. Sädehoitoon käytetty aika ja sädehoidosta aiheutunut väsymys huononsi monen perheen taloustilannetta. Vanhemmilla oli paljon huolta tulevaisuudesta sekä pelkoa lapsen selviytymisestä, mutta keskustelujen jälkeen myös paljon positiivisia tunteita ja ajatuksia, kuten uusi elämän asenne, hetkessä elämistä murehtimatta sekä omien voimavarojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen.
Vastauksissa yksi useasti esille tuleva asia oli keskusteluun käytetty aika, jonka toivottiin olevan pidempi ja keskustelukertojen määrä, jonka toivottiin olevan suurempi. Lapset puheeksi -keskustelussa voitaisiin mahdollisesti kartoittaa muun lisäavun tarvetta paremmin ja tarjota täsmällistä apua kodinhoitoavun etsintään sekä rahallisen avustuksen hakemiseen. Joillekin henkilöille voisi toimia kyselylomakkeen täyttö Lapset puheeksi -keskustelun jälkeen, koska mahdollisesti vasta keskustelun jälkeen potilaalla voi herätä toive useammasta keskustelusta.