Pilot-fleksopainolaitteen painojäljen laadun kehittäminen
Ahola, Anna-Maria (2017)
Ahola, Anna-Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239632
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun paperi- ja pakkauslaboratorioon. Työn tarkoituksena oli laboratorion RK-pilotlaitteen fleksopainoyksikön painojäljen laadun kehittäminen. Työ oli osa Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiön tukemaa hanketta pilotlaitteiston kehittämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia fleksopainoyksikön painojäljen laatua. Fleksopainoyksikölle suoritettiin nippien kontaktien testaus sekä koeajo uudella testipainolaatalla ja uudistetulla anilox-telalla. Painojäljen laatua tarkasteltiin visuaalisesti sekä mittaamalla densiteettiä ja pisteenkasvua. Painojäljen yksityiskohtia ja rasteripisteitä tarkasteltiin mikroskoopilla.
Koeajon painojäljen densiteettiarvot jäivät fleksopainon tavoitearvoja alhaisemmiksi. Vaaleiden sävyjen densiteettiarvot olivat yhdenmukaisia näytteiden välillä. Rasteripisteet olivat symmetrisiä, ja pisteenkasvu oli näytteissä tasaista. Keskisävyissä oli runsaasti rasteripisteen muodon vääristymiä, joissa rasteripiste oli lähtenyt leviämään päällystämättömän paperin pinnan mukaan. Keskisävyissä pisteenkasvun mittauksen tuloksia vääristivät rasteripisteiden epämääräinen muoto ja epätäydellinen väritäyttö. Tummissa sävyissä värinsiirtoa oli liikaa ja painoväri oli puristuksesta levinnyt paperin kuituja pitkin. Painojälki oli tummissa sävyissä rakeista, minkä vuoksi painamattoman ja painetun pinnan suhde oli epätarkka. Pisteenkasvun mittaus tummien sävyjen näytteistä ei antanut oikeaa tulosta värinannon epätasaisuuden vuoksi.
Koeajossa painojäljen laatu saatiin kohtalaiseksi. Pilotlaitteelle oli ennen koeajoa tehty mekaniikan tarkastusta, mutta työtä tulisi vielä jatkaa. Painolaatassa olisi hyvä olla vaakatasossa kulkeva puristusta mittaava testikenttä, jolla reunojen puristusta voisi tarkemmin seurata ja säätää. Pilotkoneella pitäisi ajaa koeajoja rinnakkain päällystämättömillä ja päällystetyillä paperilaaduilla, jolloin paperin pintaominaisuuksista ja päällystyksestä johtuvia laatueroja voitaisiin tutkia tarkemmin ja luotettavammin.
Koeajon painojäljen densiteettiarvot jäivät fleksopainon tavoitearvoja alhaisemmiksi. Vaaleiden sävyjen densiteettiarvot olivat yhdenmukaisia näytteiden välillä. Rasteripisteet olivat symmetrisiä, ja pisteenkasvu oli näytteissä tasaista. Keskisävyissä oli runsaasti rasteripisteen muodon vääristymiä, joissa rasteripiste oli lähtenyt leviämään päällystämättömän paperin pinnan mukaan. Keskisävyissä pisteenkasvun mittauksen tuloksia vääristivät rasteripisteiden epämääräinen muoto ja epätäydellinen väritäyttö. Tummissa sävyissä värinsiirtoa oli liikaa ja painoväri oli puristuksesta levinnyt paperin kuituja pitkin. Painojälki oli tummissa sävyissä rakeista, minkä vuoksi painamattoman ja painetun pinnan suhde oli epätarkka. Pisteenkasvun mittaus tummien sävyjen näytteistä ei antanut oikeaa tulosta värinannon epätasaisuuden vuoksi.
Koeajossa painojäljen laatu saatiin kohtalaiseksi. Pilotlaitteelle oli ennen koeajoa tehty mekaniikan tarkastusta, mutta työtä tulisi vielä jatkaa. Painolaatassa olisi hyvä olla vaakatasossa kulkeva puristusta mittaava testikenttä, jolla reunojen puristusta voisi tarkemmin seurata ja säätää. Pilotkoneella pitäisi ajaa koeajoja rinnakkain päällystämättömillä ja päällystetyillä paperilaaduilla, jolloin paperin pintaominaisuuksista ja päällystyksestä johtuvia laatueroja voitaisiin tutkia tarkemmin ja luotettavammin.