Sairaaloiden ohjeistus kemikaalionnettomuuden varalle
Heikkilä, Markku; Laapotti, Heli (2017)
Heikkilä, Markku
Laapotti, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199032
Tiivistelmä
Kemikaalionnettomuuksien laajuus ja luonne vaihtelevat huomattavasti. Kyse voi olla yhden altistuneen hoitoon johtavasta tilanteesta, toisaalta kemikaalionnettomuus voi aiheuttaa suuren altistuman ja useiden potilaiden hoitokapasiteettitarpeen yhdestä onnettomuudesta tilannetta hoitavalle sairaalle. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mikä on Suomessa sairaaloille suunnattu yleinen ohjeistus varautumisessa kemikaalionnettomuuksissa altistuneiden hoitoon. Lisäksi työssä selvitettiin, kuinka sairaaloita on ohjeistettu toteuttamaan johtamistoimintaansa kemikaalionnettomuuksissa sekä toteuttamaan johtamisen tukena tilannekuvan ylläpitoa kemikaalionnettomuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tapauksena käytettiin Lahdessa taajama-alueella tapahtunut kemikaalirekan onnettomuutta, joka tilanteena oli tutkijoille entuudestaan tuttu. Tapaustutkimuksen pohjana toimi haettu materiaali ja tästä tehty laadullinen analyysi. Vaikka tutkimuksen taustana käytetyssä tapauksessa ei aiheutunutkaan kemikaalille altistumisia, olivat riskit suuronnettomuudelle merkittävät. Tämä ohjasi opinnäytetyön tekijöitä toteuttamaan tiedon hankintaa laajasti, mutta kuitenkin rajatusti. Opinnäytetyön tiedonhaku rajattiin kohdistumaan Suomen lisäksi EU-alueeseen.
Tulokset esitetään tapahtuman ja haetun materiaalin mukaisessa kronologisessa järjestyksessä, kirjoitettuna ja kuvaksi avattuna. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin prosessikuvaus sairaalan val-miudesta toimia kemikaalionnettomuudessa. Prosessikuvaus toteutettiin siten, että siinä on kuvattuna kokonaisvaltaisesti kemikaalien aiheuttamien onnettomuustilanteiden hoitamiseen liittyvät osa-alueet.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että ohjeistusta kemikaalionnettomuuksissa toimimiseksi sairaalassa on saatavilla eri lähteistä. Ohjeistus on kuitenkin hyvin pirstaloitunutta, eikä sairaaloita varten ole käytettävissä keskitettyjä toimintaohjeita. Sairaaloiden häiriötilannejohtamista on ohjeistettu hyvin vähäisesti, kemikaalionnettomuustoiminnan johtamista ei ole ohjeistettu lainkaan. Tilannekuvan ylläpitämistä sairaalan toiminnan johtamisen tukena ei opinnäytetyön tulosten mukaan ole ohjeistettu lainkaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tapauksena käytettiin Lahdessa taajama-alueella tapahtunut kemikaalirekan onnettomuutta, joka tilanteena oli tutkijoille entuudestaan tuttu. Tapaustutkimuksen pohjana toimi haettu materiaali ja tästä tehty laadullinen analyysi. Vaikka tutkimuksen taustana käytetyssä tapauksessa ei aiheutunutkaan kemikaalille altistumisia, olivat riskit suuronnettomuudelle merkittävät. Tämä ohjasi opinnäytetyön tekijöitä toteuttamaan tiedon hankintaa laajasti, mutta kuitenkin rajatusti. Opinnäytetyön tiedonhaku rajattiin kohdistumaan Suomen lisäksi EU-alueeseen.
Tulokset esitetään tapahtuman ja haetun materiaalin mukaisessa kronologisessa järjestyksessä, kirjoitettuna ja kuvaksi avattuna. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin prosessikuvaus sairaalan val-miudesta toimia kemikaalionnettomuudessa. Prosessikuvaus toteutettiin siten, että siinä on kuvattuna kokonaisvaltaisesti kemikaalien aiheuttamien onnettomuustilanteiden hoitamiseen liittyvät osa-alueet.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että ohjeistusta kemikaalionnettomuuksissa toimimiseksi sairaalassa on saatavilla eri lähteistä. Ohjeistus on kuitenkin hyvin pirstaloitunutta, eikä sairaaloita varten ole käytettävissä keskitettyjä toimintaohjeita. Sairaaloiden häiriötilannejohtamista on ohjeistettu hyvin vähäisesti, kemikaalionnettomuustoiminnan johtamista ei ole ohjeistettu lainkaan. Tilannekuvan ylläpitämistä sairaalan toiminnan johtamisen tukena ei opinnäytetyön tulosten mukaan ole ohjeistettu lainkaan.