5—10 - vuotiaiden poikien nykytanssi
Kalliosalo, Sarlotta (2017)
Kalliosalo, Sarlotta
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410163
Tiivistelmä
Tämä teksti on tanssinopettajan tutkintoni (AMK) kirjallinen opinnäytetyö. Se käsittelee 5—10 -vuotiaiden poikien nykytanssia. Opinnäytetyössäni käsittelen erityisesti sitä, miksi poikia on vähemmän tanssin parissa kuin tyttöjä, miksi pojille järjestetään erikseen tanssitunteja ja mitä keinoja poikien tanssin lisäämiseen ja edistämiseen on kehitetty. Tutkimukseni suurena innoittajana ja esikuvana on tanssin läänintaiteilija, tutkija ja pitkän uran tehnyt tanssipedagogi Isto Turpeinen. Hän on tutkimuksissaan sekä tanssinopetuksessa perehtynyt poikien tanssimiseen. Isto Turpeisen väitöskirja Raakalautaa ja rakkautta herätti kiinnostukseni poikien tanssimiseen jo keväällä 2015.
Tutkielmani pohjautuu Isto Turpeisen väitöstutkimuksen lisäksi muuhun alan kirjallisuuteen, omiin kokemuksiini sekä keskusteluihini muiden tanssipedagogien kanssa.
Aluksi pohdin syitä sille, että poikia on huomattavasti vähemmän tanssin parissa kuin tyttöjä. Tämän jälkeen tutkin niitä tapoja, joita on kehitetty poikien saamiseksi mukaan tanssitunneille. Kolmannessa osiossa käsittelen poikien nykytanssituntien sisältöjä ja perehdyn siihen, mikä poikia kiinnostaa tanssissa. Neljännessä osiossa tutkin poikien ja tyttöjen motorisia ja psyykkisiä eroja sekä sitä ovatko ennakkoasenteemme poikien tanssimisen esteenä ja mitä on sukupuolineutraali tanssin opetus. Viidennessä osiossa kuvaan omia kokemuksiani tanssin opettamisesta sekä niitä haasteita ja onnistumisia, joita olen kohdannut poikien ryhmiä opettaessani.
Tutkielmani pohjautuu Isto Turpeisen väitöstutkimuksen lisäksi muuhun alan kirjallisuuteen, omiin kokemuksiini sekä keskusteluihini muiden tanssipedagogien kanssa.
Aluksi pohdin syitä sille, että poikia on huomattavasti vähemmän tanssin parissa kuin tyttöjä. Tämän jälkeen tutkin niitä tapoja, joita on kehitetty poikien saamiseksi mukaan tanssitunneille. Kolmannessa osiossa käsittelen poikien nykytanssituntien sisältöjä ja perehdyn siihen, mikä poikia kiinnostaa tanssissa. Neljännessä osiossa tutkin poikien ja tyttöjen motorisia ja psyykkisiä eroja sekä sitä ovatko ennakkoasenteemme poikien tanssimisen esteenä ja mitä on sukupuolineutraali tanssin opetus. Viidennessä osiossa kuvaan omia kokemuksiani tanssin opettamisesta sekä niitä haasteita ja onnistumisia, joita olen kohdannut poikien ryhmiä opettaessani.