Hyvästi vai näkemiin? : Irtisanomisprosessin toteutus mahdollisimman optimaalisesti eri osapuolet huomioon ottaen
Laine, Marjo (2010)
Laine, Marjo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118821
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia kuinka irtisanomisprosessi voitaisiin toteuttaa kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman optimaalisesti. Irtisanominen on vaikeimpia tilanteita mihin esimies voi joutua. Toisaalta irtisanotulle työntekijälle se on usein kriisitilanne, raju oman elämän muutos sekä rankka kokemus kaikin puolin. Tilanteesta hyvän selviytymisen tuloksena elämä voi järjestyä jopa entistä paremmin ja antaa esimiehelle vankemman pätevyyden kuin mikään muu koulutus tai tehtävä voisi antaa.
Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys käsittelee pääosin henkilöstön vähentämistä tuotannollisin ja ta-loudellisin perustein. Käsittelen aihetta sekä irtisanojan, että irtisanotun näkökulmasta pyrkien antamaan painoarvoa nimenomaan irtisanojan tilanteen luomaan haastavuuteen sekä tuntemuksiin vastoin julki-suuden luomaa yleistä käytäntöä. Lisäksi käydään läpi irtisanomisprosessin vaikutuksia muihin rooleihin kuten työkavereihin ja irtisanotun läheisiin.
Työn tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusvälineenä käytin haas-tatteluja, joihin sain vastauksia kolmelta irtisanomisprosessissa mukana olleelta henkilöltä. Suoritetussa tutkimuksessa keskityttiin selvittämään henkilöiden omia kokemuksia irtisanomistilanteesta ja siihen pohjaten, mahdollisuuksia tilanteen hoitamisesta asianosaisten kannalta jotenkin toisin. Haastatteluista saadut vastaukset koottiin eri osapuolet huomioon ottaen yhteen, minkä jälkeen ne analysoitiin.
Elinikäinen sitoutuminen yhteen yritykseen ja työtehtävään on nykypäivänä entistä harvinaisempaa. Työelämässä on asennoiduttava mahdollisiin muutoksiin ja oltava valmis kouluttautumaan uudelleen. Työsuhteiden kestot ovat muuttuneet lyhyemmiksi ja irtisanomisista on tullut yleisempää. Irtisanominen ei välttämättä tarkoita lopullista eroa, koska melko suurella todennäköisyydellä irtisanoja ja irtisanottu kohtaavat työelämässä uudelleen. Tulevaisuutta ajatellen on siis merkitsevää, päättyykö irtisanominen sanoilla hyvästi vai näkemiin.
Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys käsittelee pääosin henkilöstön vähentämistä tuotannollisin ja ta-loudellisin perustein. Käsittelen aihetta sekä irtisanojan, että irtisanotun näkökulmasta pyrkien antamaan painoarvoa nimenomaan irtisanojan tilanteen luomaan haastavuuteen sekä tuntemuksiin vastoin julki-suuden luomaa yleistä käytäntöä. Lisäksi käydään läpi irtisanomisprosessin vaikutuksia muihin rooleihin kuten työkavereihin ja irtisanotun läheisiin.
Työn tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusvälineenä käytin haas-tatteluja, joihin sain vastauksia kolmelta irtisanomisprosessissa mukana olleelta henkilöltä. Suoritetussa tutkimuksessa keskityttiin selvittämään henkilöiden omia kokemuksia irtisanomistilanteesta ja siihen pohjaten, mahdollisuuksia tilanteen hoitamisesta asianosaisten kannalta jotenkin toisin. Haastatteluista saadut vastaukset koottiin eri osapuolet huomioon ottaen yhteen, minkä jälkeen ne analysoitiin.
Elinikäinen sitoutuminen yhteen yritykseen ja työtehtävään on nykypäivänä entistä harvinaisempaa. Työelämässä on asennoiduttava mahdollisiin muutoksiin ja oltava valmis kouluttautumaan uudelleen. Työsuhteiden kestot ovat muuttuneet lyhyemmiksi ja irtisanomisista on tullut yleisempää. Irtisanominen ei välttämättä tarkoita lopullista eroa, koska melko suurella todennäköisyydellä irtisanoja ja irtisanottu kohtaavat työelämässä uudelleen. Tulevaisuutta ajatellen on siis merkitsevää, päättyykö irtisanominen sanoilla hyvästi vai näkemiin.