SAIRAANHOITAJIEN HOITOTYÖN OSAAMINEN JA SEN JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA
Niemitalo, Riitta (2010)
Niemitalo, Riitta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311324
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on hakea Keski – Suomen keskussairaalan sydänyksikön kardiologisen
hoitotyön osaamisen yhteisestä käsitystä jota tutkitaan haastattelemalla sydänyksikössä
työskenteleviä sairaanhoitajia ja hoitotyön johtajia.
Tavoitteena on tuottaa tietoa sydänyksikön osaamisen johtamisen keinoista joilla saavutetaan ja
säilytetään sairaanhoitajien osaamisen taso sydänyksikössä nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hoitajilta puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla.
Haastattelusessioita oli kolme ja haastateltavina oli yhteensä yhdeksän hoitajaa. Haastattelut
äänitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysin ohjeiden mukaisesti.
Viitekehyksenä käytettiin SURAKE – hankkeessa (2003) luotua osaamisen mittaria.
Tärkeimmäksi osaamisen alueeksi nyt ja tulevaisuudessa muodostui varmistava osaaminen joka
pitää sisällään sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön osaamisen toiminnot. Sairaanhoitajanosaamisen
odotetaan suuntautuvan kohti sydänpotilaan hoitotyössä tarvittavaa erikoisosaamista. Johtamisen
keinoina nähtiin perehdytys, työvuorosuunnittelu ja koulutus. Toiseksi tärkeimmäksi osaamisen
alueeksi nousi sairaanhoitajan yhteiskunnallinen ja uutta luova osaaminen mikä mahdollisesti
selittyy terveydenhuollon muutoksen aikakaudesta. Tämän alueen osaaminen on valmistautumista
tulevaan ja osaamisen johtamisen keinona nähtiin hoitajan sitouttaminen sydänyksikköön. Kolmas
osaamisalue oli kehittävä, soveltava ja ennakoimisen osaaminen. Siinä osaaminen on
itseohjautuvuutta mikä tulee esille työn organisointikykynä sekä oman osaamisen tunnistamisena.
Osaamisen johtamisen keinona tuotiin esiin kehityskeskustelut. Neljäs osaamisen alue on
sairaanhoitajan ymmärtävä ja tukea antava osaaminen jossa hoitajat toivat esille erityisesti
yhteistyön ja yhdessä oppimisen. Parhaimpana osaamisen johtamisen keinona nähtiin mentorointi.
Viimeisenä on pohtiva, erittelevä ja arvioiva osaaminen josta esille tuotiin priorisointikyky.
Toimenpide-ehdotuksena sairaanhoitajien osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen näkökulmasta
sydänyksikköön tulisi luoda perehdytysohjelma, koulutussuunnitelma, työkiertosuunnitelma ja
mentorointi tulisi aloittaa erikoisosaamisten alueilla. Autonomista työvuorosuunnittelua kohti tulisi
siirtyä sydänvalvomossa.
hoitotyön osaamisen yhteisestä käsitystä jota tutkitaan haastattelemalla sydänyksikössä
työskenteleviä sairaanhoitajia ja hoitotyön johtajia.
Tavoitteena on tuottaa tietoa sydänyksikön osaamisen johtamisen keinoista joilla saavutetaan ja
säilytetään sairaanhoitajien osaamisen taso sydänyksikössä nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hoitajilta puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla.
Haastattelusessioita oli kolme ja haastateltavina oli yhteensä yhdeksän hoitajaa. Haastattelut
äänitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysin ohjeiden mukaisesti.
Viitekehyksenä käytettiin SURAKE – hankkeessa (2003) luotua osaamisen mittaria.
Tärkeimmäksi osaamisen alueeksi nyt ja tulevaisuudessa muodostui varmistava osaaminen joka
pitää sisällään sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön osaamisen toiminnot. Sairaanhoitajanosaamisen
odotetaan suuntautuvan kohti sydänpotilaan hoitotyössä tarvittavaa erikoisosaamista. Johtamisen
keinoina nähtiin perehdytys, työvuorosuunnittelu ja koulutus. Toiseksi tärkeimmäksi osaamisen
alueeksi nousi sairaanhoitajan yhteiskunnallinen ja uutta luova osaaminen mikä mahdollisesti
selittyy terveydenhuollon muutoksen aikakaudesta. Tämän alueen osaaminen on valmistautumista
tulevaan ja osaamisen johtamisen keinona nähtiin hoitajan sitouttaminen sydänyksikköön. Kolmas
osaamisalue oli kehittävä, soveltava ja ennakoimisen osaaminen. Siinä osaaminen on
itseohjautuvuutta mikä tulee esille työn organisointikykynä sekä oman osaamisen tunnistamisena.
Osaamisen johtamisen keinona tuotiin esiin kehityskeskustelut. Neljäs osaamisen alue on
sairaanhoitajan ymmärtävä ja tukea antava osaaminen jossa hoitajat toivat esille erityisesti
yhteistyön ja yhdessä oppimisen. Parhaimpana osaamisen johtamisen keinona nähtiin mentorointi.
Viimeisenä on pohtiva, erittelevä ja arvioiva osaaminen josta esille tuotiin priorisointikyky.
Toimenpide-ehdotuksena sairaanhoitajien osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen näkökulmasta
sydänyksikköön tulisi luoda perehdytysohjelma, koulutussuunnitelma, työkiertosuunnitelma ja
mentorointi tulisi aloittaa erikoisosaamisten alueilla. Autonomista työvuorosuunnittelua kohti tulisi
siirtyä sydänvalvomossa.