Työelämäkokemuksen hyödyntäminen koulutuksessa : Ammatillisen opettajankoulutuksen, palveluliiketoiminnan ja terveyden edistämisen koulutusohjelmien ristiinarviointiraportit

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) laadunvarmistusjärjestelmään kuuluu yhtenä tärkeänä osana koulutusohjelmien ristiinarviointi, jossa hyödynnetään eri alojen asiantuntemusta koulutuksen kehitystyössä. Jokaista arviointia varten kootaan monialainen arviointiryhmä, joka laatii myös julkaistavan raportin tekemästään arvioinnista. Näin ristiinarviointi on myös sisäinen yhteisöllinen oppimismenetelmä, jossa hyviä käytäntöjä ja kehittämisvirikkeitä siirtyy yhteiseen käyttöön. Syksystä 2008 alkaen on tehty myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ristiinarviointeja. Tässä julkaisussa raportoidaan kaksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ristiinarviointia sekä ammatillisen opettajankoulutuksen ristiinarviointi. Syksyllä 2008 arvioitiin palveluliiketoiminnan koulutusohjelma matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta ja keväällä 2009 terveyden edistämisen koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalalta sekä ammatillinen opettajankoulutus. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen selkeä vahvuus on niiden läheinen yhteys työelämään. Tarve koulutusohjelmille on selkeästi lähtöisin työelämästä ja opiskelijat tuovat työelämäkokemuksensa mukaan koulutukseen. Ylempien AMKtutkintojen haaste on tunnettuuden lisääminen ja aseman vakiinnuttaminen työelämässä. Myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa korostuu työelämän kehittämistarpeiden yhdistäminen osaksi opintoja. Ammatillisen opettajankoulutuksen henkilöstöllä on keskusteleva toimintakulttuuri ja yhteinen näkemys tavoitteista. Henkilöstö osallistuu kehittämiseen laajamittaisesti ja myös opiskelijoiden palautetta kuunnellaan. Opettajankoulutuksen taustalla on alueelliselta kansainväliselle tasolle yltävä monipuolinen yhteistyöverkosto. Opettajat osallistuvat aktiivisesti myös T&K-työhön. Opiskelijoiden opettajuuden yksilöllistä kehittymistä tuetaan monipuolisesti. Sitä tukee HOPS-prosessi, toimivat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytänteet, itse- ja vertaisarviointi, opiskelijoiden kokoama portfolio sekä sähköinen opiskelijan käsikirja. Osaamisen arvioinnin työkalut sekä sähköinen opiskelijan käsikirja ovatkin hyviä käytänteitä, joita voitaisiin soveltaa JAMKissa laajemmin. Ammatillisella opettajankoulutuksella olisi mahdollisuus painopisteen suuntaamiseen enemmän työelämässä vaadittavan ohjaus- ja koulutusosaamisen kehittämiseen sekä kansainvälisen koulutuksen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Lisäksi opettajankoulutuksen tukea pedagogiseen kehittämiseen voisi hyödyntää JAMKissa nykyistä enemmän. Erityisesti konsultointiprosesseja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseksi voitaisiin toteuttaa yksiköissä. Lisäksi opiskelijoiden ohjausta voitaisiin terävöittää siten, että opiskelijan oppimisprosessi on alusta alkaen tehokas. Työtä oppimisen esteiden vähentämiseksi ja tietoverkkojen tarkoituksenmukaiseksi soveltamiseksi tulee myös jatkaa ja opetusharjoittelun ohjaavien opettajien perehdyttämistä parantaa. Palveluliiketoiminnan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutusohjelmassa opintojen yhdistäminen opiskelijan omaan työhön on onnistunut hyvin. Oppiminen pohjautuu pääosin työelämään kohdistuviin oppimistehtäviin ja koulutusohjelmassa on myös hyödynnetty monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi koulutusohjelmassa on vahva HOPS-kulttuuri ja koulutus on pystytty toteuttamaan yksilöllisillä ja joustavilla toteutustavoilla. Koulutusohjelma vastaa opiskelijoiden tarpeisiin, mutta työelämä voisi osallistua systemaattisemminkin koulutuksen kehittämiseen. Myös opiskelijoiden ohjaus työpaikalla vaatii kehittämistä. Palveluliiketoiminnan toimintaympäristö on kansainvälinen, mutta näkemys kansainvälistymisestä ei ole koulutusohjelmassa täysin selkeä. Jatkuvan kehittämisen kannalta olisi lisäksi tärkeää, että koulutusohjelman parissa työskentelee riittävästi kehittämiseen omistautunutta henkilöstöä, sillä ydintiimi on ollut melko pieni. Koulutusohjelmassa on myös tarpeen kehittää oppimistehtäviä ja HOPSia koskevaa palautteenantoa välittömämpään suuntaan, koska molemmilla on keskeinen rooli koulutuksen toteutuksessa. Muita kehittämiskohteita ovat lähijaksojen toteutuksen ja sisällön tehostaminen. Terveyden edistämisen koulutusohjelmaa voidaan pitää kokonaisuudessaan vahvana ja jatkuvasti kehittyvänä. Koulutusohjelma on muuntautumiskykyinen ja se on toiminut työelämän tarpeita ennakoiden, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että suuntautumisvaihtoehtoja on vaihdettu tarvittaessa. Koulutusohjelma on toiminut myös uusien koulutusohjelmien ”hautomona”. Koulutusohjelman toisena selvänä vahvuutena erottuu asiantunteva ja aktiivinen henkilöstö, mistä myös opiskelijat antavat kiitosta. Opintojaksoja räätälöidään opiskelijoiden toiveiden ja kompetenssikartoitusten pohjalta ja lisäksi opiskelijat ohjaavat ja opettavat myös toisiaan. Koulutusohjelmassa korostuukin asiantuntijuuden jakaminen, ja opiskelija oppii näkemään toimintansa osana laajempaa kokonaisuutta. Koulutusohjelmassa viedään yhteisesti sovitut periaatteet osaksi käytäntöä. Kokonaisuutena pedagogisia periaatteita voidaan pitää selkeinä. Osaamistarpeiden ennakoinnissa pyritään olemaan työelämää edellä, ja koulutusohjelma on onnistunut tuottamaan työelämälle uutta osaamista. Terveyden edistämisen koulutusohjelman toiminnasta on löydettävissä myös useampia hyviä käytänteitä. Opetuksen sisältöjä on räätälöity SWOT-analyysin avulla tehtyjen opiskelijoiden kompetenssikartoitusten pohjalta. Käytäntö toimii hyvin erityisesti pienryhmien kanssa. Opiskelijoiden osaamista on tuotu esille julkaisutoiminnan avulla, josta esimerkkinä ovat alan konferensseihin tehdyt abstraktit ja posterit. Kolmantena käytänteenä voidaan mainita aikuisopiskelijoiden kansainvälistymistä edistävät lyhyet kansainväliset intensiivikurssit. Terveyden edistämisen koulutusohjelman tulisi edelleen vahvistaa kansainvälisyyden integroimista osaksi opintoja. Aikuisopiskelijoiden on usein vaikea lähteä vaihtoon, mutta kansainvälisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä enemmän vierailevia opettajia. Toinen kehittämiskohde on opintojen valinnaisuuden kehittäminen, sillä aikuisopiskelijoilla on keskenään hyvin erilaista osaamista ja tavoitteita. Tässä voitaisiin hyödyntää nykyistä laajempaa yhteistyötä sekä tehokkaampaa tiedottamista valinnanmahdollisuuksista. Opiskelijoiden osaamista ja työkokemusta voitaisiin hyödyntää aktiivisemmin T&K-toiminnassa. Yhdeksi kehittämiskohteeksi nostettiin yrittäjyyden roolin lisääminen koulutusohjelmassa. Esimerkiksi yksityisen sektorin roolia yhteistyössä voitaisiin lisätä. Lisäksi koulutusohjelman toivotaan selkiyttävän opettajien keskinäistä vastuunjakoa ja yhtenäistävän käytäntöjään mm. ohjauksen, arvioinnin ja palautteenkäsittelyn osalta. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tunnettavuuden lisääminen on keskeinen esiin nostettu ehdotus tukipalvelujen ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseksi. Työelämässä ei vielä riittävästi tunneta tutkinnon tuottamaa osaamista ja sitä, että tutkinto vastaa tasoltaan yliopistossa suoritettua maisterin tutkintoa. Markkinoinnin vahvistaminen tukisi myös ammatillisen opettajankoulutuksen profi ilin kirkastamista. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen haaste on koulutuksen suhde ammattikorkeakoulun T&K-toimintaan. Opiskelijoiden osaamista ja esimerkiksi opinnäytetöitä voitaisiin hyödyntää enemmän T&K-toiminnassa. Yhteyden löytyminen edistäisi myös maisteritasoisen koulutuksen laadun varmistamista. Myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintamuodot on tarpeen selkeyttää. Ammatillinen opettajankorkeakoulu hyötyisi tiiviimmästä yhteistyöstä JAMKin opiskelijapalveluiden kanssa erityisesti opiskelijavalintaprosessissa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun kilpailukyvylle on tärkeää, että virtuaalisten sovellusten kokeilu ja käyttö ammattikorkeakoulun järjestelmissä olisi nopeammin ja joustavammin mahdollista. Aikaa ideasta toteutukseen tulee lyhentää merkittävästi. Tämä hyödyttäisi koko Jyväskylän ammattikorkeakoulun virtuaalipedagogiikan kehittämistä.

Cross evaluation of degree programmes is an important part of the quality assurance system of JAMK University of Applied Sciences. In cross evaluation, the expertise available in different fi elds of study is utilised in the development of education. A multi-disciplinary evaluation group is set up for each evaluation and the group prepares a report on its work, which will also be published. Thus, cross evaluation is also a community-internal learning method allowing good practices and development initiatives to be adopted for joint use. Since autumn 2008, cross evaluations covering Master’s degrees have also been produced. This publication covers two cross evaluations of Master’s degrees and a cross evaluation of vocational teacher education. An evaluation of the degree programme in hospitality management was carried out in autumn 2008, followed by the evaluation of the degree programme in health promotion and vocational teacher education in spring 2009. The master’s degree programmes offered by universities of applied sciences greatly benefi t from close links with working life. The degree programmes are based on the needs of working life and students are able to make use of their working-life experience in their studies. There are two challenges concerning the Master’s degree programmes offered by universities of applied sciences: making them better known and better established in working life. In teacher education it is also important to integrate the studies to the development needs of working life. The staff members in vocational teacher education are able to discuss different issues as part of their work and agree on the objectives of their sector. The personnel are extensively involved in the development work and also listen to the feedback submitted by the students. Teacher education benefi ts from a broadly based cooperation network, which extends from regional to international level. Teachers are also actively involved in R & D work. Each student is extensively supported in his/her studies. This is supported by the HOPS (personal study plan) process, workable practices allowing the identifi cation and recognition of the skills already acquired, self-assessments and peer reviews, portfolios prepared by the students and an electronic student manual. The skills-assessment tools and the electronic student manual are good practices that could also be applied more widely in JAMK. Vocational teacher education could refocus its priorities towards the development of steering and training skills needed in working life and the development and productivization of international training. JAMK could also make more use of the support provided by teacher education for pedagogical development. Individual units could particularly carry out consulting processes aimed at improving pedagogical practices. Student counselling could also be more focused so that the learning process can made effective from the outset. The efforts aimed at lowering obstacles to learning and at ensuring the appropriate use of information networks must also continue, while at the same time the teachers supervising teaching practice must be made more familiar with their work. In the degree programme leading to the Master’s degree in hospitality management, the efforts to combine studies with the students’ own work have been successful. Learning is mainly based on learning tasks involving working life and the degree programme has also made extensive use of experts of different fi elds. The degree programme is also characterised by a strong HOPS culture and JAMK has been able to provide training fl exibly and in accordance with the individual students’ needs. Even though the degree programme aims to meet the students’ needs, partners in working life could be more systematically involved in its development. There is also room for improvement in the supervision of students at workplaces. Even though hospitality management has an international operating environment, the degree programme needs a clearer idea of internationalization. From the viewpoint of continuous improvement it is also important that a suffi cient number of staff specialised in development are involved in the degree programme. After all, the core team is fairly small. Learning tasks and HOPS-related feedback must also be made more direct as part of the degree programme, as both play a central role in the implementation of the education. Other areas for development include the making of the implementation and content of contact teaching periods more effective. In overall terms, the degree programme in health promotion can be considered strong and dynamic. The degree programme is fl exible and has also been able to anticipate the needs of the working life. This is, for example, evident in the fact that lines of studies have been replaced with new ones, as required. The degree programme has also acted as an ‘incubator’ for new degree programmes. The second obvious strength of the degree programme is a skilled and active staff, which is also appreciated by the students. Courses are tailored in accordance with the wishes of the students and competence surveys carried out among them. Students also guide and teach each other. In fact, sharing of expertise plays a central role in the degree programme and the students learn to view their activities as part of a wider entity. Jointly agreed principles are put into practice as part of the degree programme. In overall terms, the pedagogical principles applied can be considered clear. When anticipating skills needs, the aim is to remain ahead of working life and, in fact, the degree programme has been able to provide working life with new expertise. A large number of good practices can also be found in the degree programme in health promotion. Teaching contents have been tailored using student competence surveys based on SWOT analyses. The practice has proved particularly successful with small groups. The skills possessed by the students have made known through publications, examples of which include abstracts and posters made for conferences discussing issues covering the sector. The third practice involves the short international intensive courses promoting the internationalization of adult students. The degree programme in health promotion should further strengthen the process of making the studies more internationally oriented. As it is often diffi cult for adult students to go abroad as part of exchange programmes, the international content of the studies can be strengthened by for example making more use of visiting teachers. Another area for development is providing students with more choice. After all, the skills and aims of individual adult students are very different. In this fi eld, use could be made of more extensive cooperation, while at the same time information about the options available could be provided in a more effective manner. More active use of the skills and work experience possessed by the students could be made in R & D activities. Providing entrepreneurship with a more important role in the degree programme was put forward as one area for development. For example, the private sector could be given a more prominent role in the cooperation. It is also hoped that the degree programme will clarify the division of responsibility between teachers and lead to more unifi ed practices in such areas as supervision, assessment and the processing of feedback. Making the Master’s degrees offered by JAMK better known is a central proposal in the development of support services and the activities of JAMK. Actors in working life are not yet suffi ciently aware of the expertise possessed by the degree holders or of the fact the degree is on a par with a Master’s degree taken at a university. The strengthening of marketing would also help to give vocational teacher education a higher profi le. The main challenge in the Master’s degrees offered by universities of applied sciences is the relationship between the education and the R & D activities carried out at the universities of applied sciences. More use of the skills and fi nal projects of the students could be made in R & D activities. Establishing the link would also be of help in the quality assurance of Master’s degree education. There is also a need to clarify the aims and procedures concerning the internationalization of Master’s degrees taken at universities of applied sciences. The Teacher Education College would benefi t from closer cooperation with JAMK’s Student Services, particularly in the student selection process. For the competitiveness of the Teacher Education College, it is important that virtual applications can be tested and put into use more quickly and fl exibly in JAMK’s systems. The time span between the idea and the implementation should be signifi cantly reduced. This would be benefi cial to JAMK in its efforts to develop virtual pedagogy.