Elämänmakuinen HOPS? : henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sisällöllinen merkitys
Kurikkala, Heli (2003)
Kurikkala, Heli
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2003
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-5107-37-X
https://urn.fi/URN:ISBN:952-5107-37-X
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisällöllinen merkitys Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa (KPAMK). Tutkimuksessa luodaan HOPS:n teoreettinen perusta ja pohditaan, miten henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ajatusta voidaan toteuttaa käytännön työssä ja mitä se
edellyttää opiskelijalta ja ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnalta.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitetään:
1. Miten käsitteet HOPS ja OPS (opetussuunnitelma) ymmärretään?
2. Miten OPS tukee HOPS:ien laatimista?
3. Miten HOPS –prosessi toteutuu Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakoulun eri yksiköissä/toimipisteissä?
4. Miten HOPS –ajattelua tulee edelleen kehittää?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa ilmeni, että HOPS- ja OPS -käsitteiden sisällöllisen merkityksen selventäminen, ja käsitteiden keskinäisten rajojen määrittely on tärkeää. HOPS voidaan laatia ja toteuttaa eri tavoin eri yksiköissä - HOPS:n
laatimisella on kuitenkin oltava opiskelijalle selkeä merkitys. Kun HOPS:n tekemistä painotetaan prosessina, sen tärkeys kirkastuu opiskelijalle helpommin. Jos HOPS on koettu vain pakolliseksi tehtäväksi, ehkä ohjaus ei ole ollut riittävää, tai opiskelija ei ole ollut kykenevä vastaanottamaan tietoa ja ottamaan vastuuta opintojen suunnittelusta itseohjautuvasti.
HOPS sisältää opiskelijan tavoitteet opinnoille, niiden käytännön toteutuksen, aikataulutuksen ja opintojen etenemisen seurannan. Opiskelijaa on ohjattava itseohjautuvuuteen ja HOPS:n laatimiseen ja päivittämiseen.
Tärkeä osa HOPS –prosessia on oman ammatti-identiteetin ja
urasuunnitelmien rakentaminen. Yhteiset keskustelut opinto-ohjaajan ja yliopettajan kanssa ovat paikallaan opintojen eri vaiheissa. Opetussuunnitelma on opiskelijalle tärkeä työkalu HOPS:n rakentamisessa ja OPS:n tarkoitusta on syytä selventää.
Kun opiskelija opetetaan pohtimaan, ja näkemään mahdollisuuksia, hän osaa tehdä näitä asioita myös valmistumisen jälkeen. Hän osaa hyödyntää oman taustansa ja vahvuudet uuden oppimisessa. HOPS:n laatiminen on
”elämänlaajuinen” asia. Se edellyttää opiskelijalta tavoitteellisuutta, realistisuutta ja reflektoivaa otetta ja ammattikorkeakoululta panostusta ohjauspalveluiden kehittämiseen. Lisäksi on pyrittävä ratkomaan mahdollisuuksien mukaan käytännön esteitä, joita henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttamisen tielle voi tulla.
HOPS –ajattelussa tarvitaan kulttuurin muutosta, ja se onnistuu yhteisen keskustelun ja pohdinnan kautta. Opinto-ohjaus on jokaisen ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön kuuluvan tehtävä.
edellyttää opiskelijalta ja ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnalta.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitetään:
1. Miten käsitteet HOPS ja OPS (opetussuunnitelma) ymmärretään?
2. Miten OPS tukee HOPS:ien laatimista?
3. Miten HOPS –prosessi toteutuu Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakoulun eri yksiköissä/toimipisteissä?
4. Miten HOPS –ajattelua tulee edelleen kehittää?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa ilmeni, että HOPS- ja OPS -käsitteiden sisällöllisen merkityksen selventäminen, ja käsitteiden keskinäisten rajojen määrittely on tärkeää. HOPS voidaan laatia ja toteuttaa eri tavoin eri yksiköissä - HOPS:n
laatimisella on kuitenkin oltava opiskelijalle selkeä merkitys. Kun HOPS:n tekemistä painotetaan prosessina, sen tärkeys kirkastuu opiskelijalle helpommin. Jos HOPS on koettu vain pakolliseksi tehtäväksi, ehkä ohjaus ei ole ollut riittävää, tai opiskelija ei ole ollut kykenevä vastaanottamaan tietoa ja ottamaan vastuuta opintojen suunnittelusta itseohjautuvasti.
HOPS sisältää opiskelijan tavoitteet opinnoille, niiden käytännön toteutuksen, aikataulutuksen ja opintojen etenemisen seurannan. Opiskelijaa on ohjattava itseohjautuvuuteen ja HOPS:n laatimiseen ja päivittämiseen.
Tärkeä osa HOPS –prosessia on oman ammatti-identiteetin ja
urasuunnitelmien rakentaminen. Yhteiset keskustelut opinto-ohjaajan ja yliopettajan kanssa ovat paikallaan opintojen eri vaiheissa. Opetussuunnitelma on opiskelijalle tärkeä työkalu HOPS:n rakentamisessa ja OPS:n tarkoitusta on syytä selventää.
Kun opiskelija opetetaan pohtimaan, ja näkemään mahdollisuuksia, hän osaa tehdä näitä asioita myös valmistumisen jälkeen. Hän osaa hyödyntää oman taustansa ja vahvuudet uuden oppimisessa. HOPS:n laatiminen on
”elämänlaajuinen” asia. Se edellyttää opiskelijalta tavoitteellisuutta, realistisuutta ja reflektoivaa otetta ja ammattikorkeakoululta panostusta ohjauspalveluiden kehittämiseen. Lisäksi on pyrittävä ratkomaan mahdollisuuksien mukaan käytännön esteitä, joita henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttamisen tielle voi tulla.
HOPS –ajattelussa tarvitaan kulttuurin muutosta, ja se onnistuu yhteisen keskustelun ja pohdinnan kautta. Opinto-ohjaus on jokaisen ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön kuuluvan tehtävä.