Pohjolan hirveän kaunis emäntä: kohtaavatko Louhen kuvallinen ja sanallinen tulkinta?
Kaunio, Janika (2019)
Kaunio, Janika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Kalevalan myyttinen paha, Louhi, ja hänen hahmostaan tehdyt tulkinnat.
Tutkielmassa selvitetään, millaisia Kalevalan kuvaelman pohjalta tehdyt tulkinnat ovat artikkeleissa, kirjallisuudessa ja taiteessa. Kuka ja millainen hahmo Louhi on sisäisesti ja ulkoisesti sekä miten nämä Kalevalassa kuvaillut asiat ilmenevät eepoksen lisäksi muussa kirjallisuudessa ja taiteessa. Edellä mainittujen kysymysten avulla pyritään vastaamaan opinnäytetyön ydinkysymykseen: kohtaavatko nämä eri kuvaustavat?
Osana tutkielmaa on toteutettu kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka tavoitteena oli sel-vittää ryhmän kokemus Louhen asemasta, roolista ja eri piirteistä. Kyselytutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, tunnistetaanko Louhi eri taideteoksista.
Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että vaikka tulkinnat ovatkin subjektiivisia ja riippuvaisia tulkitsijan omista kokemuksista ja taustasta, kohtaavat kirjallinen ja kuvallinen tulkinta Louhesta. Kirjalliseen tulkintaan vaikuttavat osin taideteokset, sillä Kalevalaa on tulkittu taiteessa ennen tutkielmassa käytetyn kirjallisuuden ja artikkeleiden kirjoittamista.
Tutkielmassa selvitetään, millaisia Kalevalan kuvaelman pohjalta tehdyt tulkinnat ovat artikkeleissa, kirjallisuudessa ja taiteessa. Kuka ja millainen hahmo Louhi on sisäisesti ja ulkoisesti sekä miten nämä Kalevalassa kuvaillut asiat ilmenevät eepoksen lisäksi muussa kirjallisuudessa ja taiteessa. Edellä mainittujen kysymysten avulla pyritään vastaamaan opinnäytetyön ydinkysymykseen: kohtaavatko nämä eri kuvaustavat?
Osana tutkielmaa on toteutettu kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka tavoitteena oli sel-vittää ryhmän kokemus Louhen asemasta, roolista ja eri piirteistä. Kyselytutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, tunnistetaanko Louhi eri taideteoksista.
Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että vaikka tulkinnat ovatkin subjektiivisia ja riippuvaisia tulkitsijan omista kokemuksista ja taustasta, kohtaavat kirjallinen ja kuvallinen tulkinta Louhesta. Kirjalliseen tulkintaan vaikuttavat osin taideteokset, sillä Kalevalaa on tulkittu taiteessa ennen tutkielmassa käytetyn kirjallisuuden ja artikkeleiden kirjoittamista.