Suomussalmelaiset nuoret : ongelmat, itsemurhat ja palveluohjaus
Juntunen, Miia (2011)
Juntunen, Miia
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137849
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tein tutkimuksen, ja käsittelin sen tuloksia selvitystyönä jatkotoimenpiteitä varten. Työllä ei ole tilaajaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja selvittää Suomussalmen, pienen Kainuussa sijaitsevan kunnan nuorten elämää, ongelmia ja itsemurhia. Lisäksi selvitettiin avun ja tukipalvelujen löytymistä ja saavutettavuutta.
Tutkimuksen tausta-ajatus on selvittää nuorten mielipiteitä aiheesta. Lisäksi haluttiin herätellä keskustelua itsemurhista ja syrjäytymisestä niiden ehkäisyn näkökulmasta. Syy tutkimuksen tekemiseen oli halu kehittää nuorten elinoloja. Tutkimuksen rakenteellisempi tavoite oli tuottaa uutta hyödyllistä tietoa paikallistason nuorisotyölle ja muille nuorten kanssa toimiville, jatkossa hyödyntämisen näkökulmaa silmällä pitäen.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin keväällä 2011. Tutkimusaineisto kerättiin
kyselylomakkeella, joka sisälsi 9 kpl valmiita vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiäsekä 6 avointa kysymystä. Lomakkeella haastateltiin 143 nuorta, 4 viikon aikana. Nuoretolivat 14–29-vuotiaita, heitä haastateltiin peruskoululla, työpajalla, etsivän nuorisotyön kautta, nuorisotilalla ja toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi haastateltiin noin puolet kohderyhmästä satunnaisella otannalla kyliltä, sosiaalisen median kautta sekä vapaa-ajanviettopaikoilla.
Tuotettava tieto liittyi apuun ja tukeen liittyvien palvelujen saatavuuteen, palvelujen löytämiseen. Lisäksi selvitettiin tukipalvelujen vastaanottamisen helppoutta tai vaikeutta. Nuoret asetettiin oman tilansa asiantuntijoiksi, heiltä kysyttiin ikään ja sukupuoleen katsomatta mielipidettä Suomussalmen palvelumallista, kaipaisiko se kehittämistä esimerkiksi markkinoinnin tai tavoitettavuuden osilta. Lisäksi nuoria pyydettiin pohtimaan, voiko syrjäytymiselle tehdä vielä jotain, mitä nyt ei tehdä. Kysymykset olivat raskaita. Lomake sisälsi myös kysymyksiä liittyen nuoren henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja itsemurhaalttiuteen.
Nuoret vastasivat kysymyksiin reippaasti ja keskustelivat aiheesta lomakkeiden täyttämisen yhteydessä poikkeuksetta joka paikassa, jossa tutkimusta tehtiin. Toivon, että opinnäytetyöni myötä herää keskustelu näistä nuorista, joita palvelut eivät tavoita. Heitä näyttää olevan kaikissa sosiaaliluokissa sekä ikäluokissa. Toivon, että tämän opinnäytteen myötä Suomussalmen kunnan ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän päättäjät ja viranomaiset, lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset sekä nuorten läheiset miettivät asioita, ja pohtivat miten nuorten asioihin on tartuttava entistä tehokkaammin kiinni. Tutkimustulokset julkistetaan paikkakunnalla toukokuussa 2011, ja sen johdosta käytännön toimenpiteet nuorten olojen parantamiseksi saadaan toivottavasti käyntiin kesällä 2011.
Tutkimuksen tausta-ajatus on selvittää nuorten mielipiteitä aiheesta. Lisäksi haluttiin herätellä keskustelua itsemurhista ja syrjäytymisestä niiden ehkäisyn näkökulmasta. Syy tutkimuksen tekemiseen oli halu kehittää nuorten elinoloja. Tutkimuksen rakenteellisempi tavoite oli tuottaa uutta hyödyllistä tietoa paikallistason nuorisotyölle ja muille nuorten kanssa toimiville, jatkossa hyödyntämisen näkökulmaa silmällä pitäen.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin keväällä 2011. Tutkimusaineisto kerättiin
kyselylomakkeella, joka sisälsi 9 kpl valmiita vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiäsekä 6 avointa kysymystä. Lomakkeella haastateltiin 143 nuorta, 4 viikon aikana. Nuoretolivat 14–29-vuotiaita, heitä haastateltiin peruskoululla, työpajalla, etsivän nuorisotyön kautta, nuorisotilalla ja toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi haastateltiin noin puolet kohderyhmästä satunnaisella otannalla kyliltä, sosiaalisen median kautta sekä vapaa-ajanviettopaikoilla.
Tuotettava tieto liittyi apuun ja tukeen liittyvien palvelujen saatavuuteen, palvelujen löytämiseen. Lisäksi selvitettiin tukipalvelujen vastaanottamisen helppoutta tai vaikeutta. Nuoret asetettiin oman tilansa asiantuntijoiksi, heiltä kysyttiin ikään ja sukupuoleen katsomatta mielipidettä Suomussalmen palvelumallista, kaipaisiko se kehittämistä esimerkiksi markkinoinnin tai tavoitettavuuden osilta. Lisäksi nuoria pyydettiin pohtimaan, voiko syrjäytymiselle tehdä vielä jotain, mitä nyt ei tehdä. Kysymykset olivat raskaita. Lomake sisälsi myös kysymyksiä liittyen nuoren henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja itsemurhaalttiuteen.
Nuoret vastasivat kysymyksiin reippaasti ja keskustelivat aiheesta lomakkeiden täyttämisen yhteydessä poikkeuksetta joka paikassa, jossa tutkimusta tehtiin. Toivon, että opinnäytetyöni myötä herää keskustelu näistä nuorista, joita palvelut eivät tavoita. Heitä näyttää olevan kaikissa sosiaaliluokissa sekä ikäluokissa. Toivon, että tämän opinnäytteen myötä Suomussalmen kunnan ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän päättäjät ja viranomaiset, lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset sekä nuorten läheiset miettivät asioita, ja pohtivat miten nuorten asioihin on tartuttava entistä tehokkaammin kiinni. Tutkimustulokset julkistetaan paikkakunnalla toukokuussa 2011, ja sen johdosta käytännön toimenpiteet nuorten olojen parantamiseksi saadaan toivottavasti käyntiin kesällä 2011.