Päämiehen kuuleminen holhoustoimilain mukaisessa hakemusasiassa
Filppula, Jiri (2011)
Filppula, Jiri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249309
Tiivistelmä
Edunvalvonnan tarkoitus on turvata heikommassa asemassa olevien henkilöiden etuja ja oikeuksia. Opinnäytetyöni käsittelee täysi-ikäisen henkilön kuulemista, jolle edunvalvonnan tarve on jossain vaiheessa elämää ajankohtainen. Sairaus, heikentynyt terveydentila ja vajaavaltaisuus muodostavat yleisimmät perusteet edunvalvojan määräämiselle. Opinnäytetyöni tavoitteena on esitellä vaihtoehtoja perinteisen yleisen edunvalvojan määräämiselle, joiden avulla täysi-ikäinen henkilö ja läheiset voivat vähentää toimillaan yleisten edunvalvontojen määrää tutustumalla eri edunvalvontamuotoihin.
Opinnäytetyön painopiste keskittyy tuomioistuimissa käsiteltävään kuulemismenettelyyn, joka on esillä täysi-ikäisen henkilön ja asiaan osallisten vastustaessa edunvalvontaa, edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista. Opinnäytetyön keskeisenä tarkoituksena oli kiinnittää huomiota edunvalvojan määräämisprosessiin ja siihen, miten henkilön omat mielipiteet ja tahdonilmaisut otetaan huomioon tuomioistuimen ratkaisuissa.
Aineistona opinnäytetyössäni käytin holhouslain aikaista kuulemiskäytäntöä, jota olen tuonut esille oikeuskirjallisuudella, korkeimman oikeuden ratkaisuilla ja hallituksen esityksillä. Nykyistä voimassaolevaa holhoustoimilakia tarkastelen tuomioistuimissa käytettävien kuulemissääntelyjen ja prosessinormien pohjalta. Tilastot ja haastattelut toimivat osana empiiristä ja tutkimuksellista lähestymistapaa edunvalvonta-asioihin.
Opinnäytetyön painopiste keskittyy tuomioistuimissa käsiteltävään kuulemismenettelyyn, joka on esillä täysi-ikäisen henkilön ja asiaan osallisten vastustaessa edunvalvontaa, edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista. Opinnäytetyön keskeisenä tarkoituksena oli kiinnittää huomiota edunvalvojan määräämisprosessiin ja siihen, miten henkilön omat mielipiteet ja tahdonilmaisut otetaan huomioon tuomioistuimen ratkaisuissa.
Aineistona opinnäytetyössäni käytin holhouslain aikaista kuulemiskäytäntöä, jota olen tuonut esille oikeuskirjallisuudella, korkeimman oikeuden ratkaisuilla ja hallituksen esityksillä. Nykyistä voimassaolevaa holhoustoimilakia tarkastelen tuomioistuimissa käytettävien kuulemissääntelyjen ja prosessinormien pohjalta. Tilastot ja haastattelut toimivat osana empiiristä ja tutkimuksellista lähestymistapaa edunvalvonta-asioihin.