Lakkasuon mikrobiyhteisön määrittäminen fosfolipidirasvahappomenetelmällä
Koudelia, Valentina (2011)
Koudelia, Valentina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110710
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö suoritettiin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskeskuksessa Vantaalla 18.1.–15.5.2010. Työn tarkoituksena oli tutkia luonnontilaisen suon mikrobiyhteisöä. Tutkimuksessa selvitettiin ravinteisuudeltaan erilaisten suotyypin ja turvesyvyyden vaikutusta mikrobiyhteisöön ja sen koostumukseen.
Lakkasuon eri suotyyppien mikrobiyhteisön rakennetta selvitettiin fosfolipidirasvahappoanalyysin avulla (Phospholipid Fatty Acid, PLFA). PLFA-menetelmä perustuu mikrobien erilaisiin soluseinien rakenneosana olevien fosfolipidirasvahappokoostumuksiin. PLFA-analyysissä turvenäytteen sisältämät lipidit kerättiin yksifaasisella uutolla. Fosfolipidit erotettiin neutraaleista lipideistä ja glykolipideistä piihappokolonnilla. Emäksisessä metanolyysissä rasvahapot irrotettiin fosfolipidirungostaja metyloitiin estereiksi. Fosfolipidien vapaat metyyliesterit mitattiin kaasukromatografian (Gas Chromatography, GC) avulla ja tunnistettiin sisäisen standardin ja retentioaikojen perusteella. PLFA-tuloksia analysoitiin pääkomponenttianalyysilla (Principal Component Analysis, PCA).
Tutkimuksessa kaikkien turvenäytteiden PLFA-profiilit saatiin selville. Tulokset osoittavat, että suurin vaikutus mikrobiyhteisön rakenteeseen oli turpeen syvyydellä, sillä näytteiden rasvahappokoostumus vaihteli huomattavasti eri kerrosten välillä. Mikrobiyhteisön lipidikoostumus vaihteli myös vesipitoisuudeltaan ja ravinteisuudeltaan erilaisissa suotyypeissä. Suotyyppin vaikutus ei kuitenkaan ollut yhteydessä ainoastaan vesipitoisuuteen ja ravinteisuuteen, vaan substraatin laatu (esim. kemialliset ominaisuudet, turpeen maatuneisuusaste) näyttää olevan tärkeä mikrobiyhteisöön vaikuttava tekijä. Tutkimus osoitti myös, että sienet reagoivat voimakkaimmin tutkittujen ympäristötekijöiden vaihteluun.
Lakkasuon eri suotyyppien mikrobiyhteisön rakennetta selvitettiin fosfolipidirasvahappoanalyysin avulla (Phospholipid Fatty Acid, PLFA). PLFA-menetelmä perustuu mikrobien erilaisiin soluseinien rakenneosana olevien fosfolipidirasvahappokoostumuksiin. PLFA-analyysissä turvenäytteen sisältämät lipidit kerättiin yksifaasisella uutolla. Fosfolipidit erotettiin neutraaleista lipideistä ja glykolipideistä piihappokolonnilla. Emäksisessä metanolyysissä rasvahapot irrotettiin fosfolipidirungostaja metyloitiin estereiksi. Fosfolipidien vapaat metyyliesterit mitattiin kaasukromatografian (Gas Chromatography, GC) avulla ja tunnistettiin sisäisen standardin ja retentioaikojen perusteella. PLFA-tuloksia analysoitiin pääkomponenttianalyysilla (Principal Component Analysis, PCA).
Tutkimuksessa kaikkien turvenäytteiden PLFA-profiilit saatiin selville. Tulokset osoittavat, että suurin vaikutus mikrobiyhteisön rakenteeseen oli turpeen syvyydellä, sillä näytteiden rasvahappokoostumus vaihteli huomattavasti eri kerrosten välillä. Mikrobiyhteisön lipidikoostumus vaihteli myös vesipitoisuudeltaan ja ravinteisuudeltaan erilaisissa suotyypeissä. Suotyyppin vaikutus ei kuitenkaan ollut yhteydessä ainoastaan vesipitoisuuteen ja ravinteisuuteen, vaan substraatin laatu (esim. kemialliset ominaisuudet, turpeen maatuneisuusaste) näyttää olevan tärkeä mikrobiyhteisöön vaikuttava tekijä. Tutkimus osoitti myös, että sienet reagoivat voimakkaimmin tutkittujen ympäristötekijöiden vaihteluun.