Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää terveydenhoitajien antamaa rintojen omatarkkailuohjausta. Lisäksi tavoitteena on syventää rintojen omatarkkailuohjauksen merkitystä terveydenedistämisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan naispuolisten opiskelijoiden rintojen omatarkkailuaktiivisuutta ja omatarkkailuaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusongelmiksi määriteltiin: kuinka aktiivisia sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat rintojen omatarkkailussa, ovatko opiskelijat saaneet rintojen omatarkkailuohjausta ja mitkä seikat vaikuttavat omatarkkailuaktiivisuuteen.
Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Tutkimukseen vastasi 112 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tutkimustuloksista selvisi, että 24 % opiskelijoista tarkkailee rintojaan säännöllisesti eli kerran kuussa. Enemmistö opiskelijoista tarkkailee rintojaan 5-6 kertaa vuodessa, ja 6 % opiskelijoista ei tarkkaile rintojaan koskaan. Tutkimuksesta ilmeni, että 29 % vastaajista ei ollut saanut lainkaan rintojen omatarkkailuohjausta. Terveydenhoitajalta rintojen omatarkkailuohjausta oli saanut 54 %. Kouluterveydenhuollossa ohjausta oli saanut 31 % ja opiskeluterveydenhuollossa 22 %. Opiskelijoista 59 % ei ollut saanut opaslehtistä omatarkkailun tueksi. Vastauksien perusteella eniten rintojen omatarkkailua haittaavia tekijöitä ovat unohtaminen, laiskuus sekä ohjauksen ja motivaation puute.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että rintojen omatarkkailun ohjaukseen tulisi käyttää enemmän aikaa terveydenhoitajan vastaanotolla. Erityisesti huomioita on kiinnitettävä asiakkaan motivoimiseen ja ohjauksen vaikuttavuuteen. Aiheesta olisi hyödyllistä tehdä laajempia tutkimuksia tulevaisuudessa. Ohjauksen pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta tai tehostetun ohjauksen merkityksestä olisi tarpeellista saada tutkittua tietoa. Tutkimustulosten pohjalta kirjoitettiin artikkeli Terveydenhoitaja-lehteen ja laadittiin opaslehtinen omatarkkailuohjauksen tueksi.
- - - - -
The aim of the study was to develop the guidance of breast self-examination. The purpose was to describe breast self-examination habits among college students of the Degree Programmes in Social Services, and in Nursing and Health Care.
This study was quantitative and a questionnaire was used. The results indicated that 24 % of the students examine their breasts once a month. The majority of the students examine their breasts 5 to 6 times per year and 6 % never examine their breasts. 29 % of the students had never received guidance for self-examination. Laziness as well as the lack of instruction and motivation were the most significant factors, which hinder breast self-examination.
On the basis of this study it can be said that the guidance of breast self-examination should be more motivating, and the instructors should use more time to guide the women thoroughly and individually. Further studies should be made to examine this subject more extensively. The results of the study will be published in the Public Health Nurse Magazine in the spring 2009. In addition, as a result of the study, a guidebook on breast self-examination was prepared.
