Turvallinen kohtaaminen: vuorovaikutus mielenterveys- ja päihdeongelmaisten potilaiden kanssa sairaanhoitajan vastaanottotyössä
Haapajärvi, Mariella; Rajala, Jussi (2020)
Haapajärvi, Mariella
Rajala, Jussi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125461
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sairaanhoitaja voi vuorovaikutuksen keinoin edistää turvallisuutta kohdatessaan mielenterveys- tai päihdeongelmaisia potilaita. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen näyttöön perustuvaa tietoa turvallisen vuorovaikutustilanteen syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on, että Rauman kaupungin kiirevastaanoton hoitajat voivat hyödyntää kirjallisuuskatsauksen tuloksia edistääkseen turvallisen vuorovaikutustilanteen syntyä kohdatessaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisia potilaita. Opinnäytetyön tilaajana toimii Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelut.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia työhön etsittiin tietokannoista SAMK Finna, Medic, Ebscohost ja Ovid. Verkkotietokantojen lisäksi tietoa haettiin manuaalisella haulla Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastosta sekä avoimin hauin verkosta. Tutkimusten ilmestymisajankohta rajattiin aikavälille 2005-2020. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen mukaan valittiin kahdeksan tutkimusta, joista neljä on suomalaisia ja neljä kansainvälistä. Katsaukseen mukaan valikoituneiden tutkimusten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Katsauksen tulosten perusteella sairaanhoitajaan liittyvistä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat hoitajan asenteet ja asennoituminen tilanteeseen sekä hoitajan vuorovaikutustaidot, jotka pitävät sisällään sanallisen ja sanattoman viestinnän. Tietyillä mielenterveysongelmilla sekä päihteiden käytöllä oli yhteyttä aggressiiviseen käytökseen. Turvallisuuden edistämisen keinoja ovat ennakointi, potilaan taustoihin perehtyminen ja aggressiivisuuden riskin kartoittaminen. Potilaan provosoitumista voi ehkäistä kiireettömällä toiminnalla, levollisella ympäristöllä ja vuorovaikutuksen laatuun huomiota kiinnittämällä. The purpose of this thesis was to discover ways in which a nurse can ensure safe interaction when meeting patients with mental health of substance abuse problems. The thesis was commissioned by the health services of the city of Rauma. The aim was to gather evidence-based information on the factors that contribute to creating a safe communication environment, which nurses can use when interacting with patients who have mental health and substance abuse issues. The study focused on the mental and physical safety of both nurses and patients.
The research method of the thesis is descriptive literature review. The material for the review was gathered from Ebscohost, Ovid, Medic and SAMK Finna databases. Additionally, manual searches were made in the SAMK library, as well as open searches on the web. Articles published between 2005-2020 were included in the review. The final review included four Finnish articles and four international articles.
The key findings were grouped under three factors: nurse-based factors, patient-based factors, and safety enhancing functions. The study found that although most mentally ill persons are not violent, certain mental health problems and substance abuse are linked with increased aggression. Nurses’ judgmental attitudes or negative beliefs about mental health could be harmful to nurse-patient interaction. Good interpersonal skills, de-escalation skills, knowledge of the patient’s background and anticipating and evaluating the risk of violence were found to increase the safety of nurse-patient interaction.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia työhön etsittiin tietokannoista SAMK Finna, Medic, Ebscohost ja Ovid. Verkkotietokantojen lisäksi tietoa haettiin manuaalisella haulla Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastosta sekä avoimin hauin verkosta. Tutkimusten ilmestymisajankohta rajattiin aikavälille 2005-2020. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen mukaan valittiin kahdeksan tutkimusta, joista neljä on suomalaisia ja neljä kansainvälistä. Katsaukseen mukaan valikoituneiden tutkimusten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Katsauksen tulosten perusteella sairaanhoitajaan liittyvistä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat hoitajan asenteet ja asennoituminen tilanteeseen sekä hoitajan vuorovaikutustaidot, jotka pitävät sisällään sanallisen ja sanattoman viestinnän. Tietyillä mielenterveysongelmilla sekä päihteiden käytöllä oli yhteyttä aggressiiviseen käytökseen. Turvallisuuden edistämisen keinoja ovat ennakointi, potilaan taustoihin perehtyminen ja aggressiivisuuden riskin kartoittaminen. Potilaan provosoitumista voi ehkäistä kiireettömällä toiminnalla, levollisella ympäristöllä ja vuorovaikutuksen laatuun huomiota kiinnittämällä.
The research method of the thesis is descriptive literature review. The material for the review was gathered from Ebscohost, Ovid, Medic and SAMK Finna databases. Additionally, manual searches were made in the SAMK library, as well as open searches on the web. Articles published between 2005-2020 were included in the review. The final review included four Finnish articles and four international articles.
The key findings were grouped under three factors: nurse-based factors, patient-based factors, and safety enhancing functions. The study found that although most mentally ill persons are not violent, certain mental health problems and substance abuse are linked with increased aggression. Nurses’ judgmental attitudes or negative beliefs about mental health could be harmful to nurse-patient interaction. Good interpersonal skills, de-escalation skills, knowledge of the patient’s background and anticipating and evaluating the risk of violence were found to increase the safety of nurse-patient interaction.