Muutakin kuin lastenteatteria : Tutkimus yleisten kirjastojen nukketeatteritoiminnasta ja katsaus tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Miettinen, Maria (2012)
Miettinen, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158265
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla millaista Suomen yleisten kirjastojen nukketeatteritoiminta on, miksi sitä järjestetään, käytetäänkö nukketeatterimenetelmiä pedagogisiin tarkoituksiin ja löytyykö Suomen kirjastoista aikuisille tai kaikenikäisille suunnattua nukketeatteria.
Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty myös kvalitatiivisia tutkimusmetodeja. Kysely lähetettiin 34:lle kirjastolle, joilta saatiin 31 vastausta. Vastauslomakkeista yksi käsitteli kirjaston nukketeatteritoimintaa kahdenkymmenen vuoden takaa, joten siitä saadut tiedot on jätetty pois tutkimustuloksista.
Tutkimuksen lähdeaineisto osoittautui aluksi hankalaksi löytää. Aikuisille suunnatusta nukketeatteritoiminnasta löytyy vähän tietoa ja kirjastojen nukketeatteritoiminnasta, siinä missä nukketeattereista yleensä on kirjoitettu enemmän 1970-1980 -luvuilla. Viime vuosien aikana kirjastojen nukketeattereista ei ole ilmestynyt juurikaan julkaisuja. Siksi teoria-aineisto koostuu mm. 30-40 vuotta vanhoista julkaisuista, englanninkielisistä lähteistä ja verkkotallenteista.
Tutkimustulosten mukaan yleisten kirjastojen nukketeatteritoiminta on tällä hetkellä lähinnä osa lastenkirjastotyötä. Varojen puute tai muut toimintaa hankaloittavat tekijät eivät ole este nukketeatterityölle. Työntekijöiden innostus toimintaa kohtaan riittää pitämään sen elinkelpoisena.
Tulevaisuudessa nukketeatteria tulisi hyödyntää asiakaslähtöisempänä kirjasto-työn metodina, kohdistaen toiminta vastaamaan asiakasryhmien omia tarpeita. Nukketeatteritoimintaa tulisi myös hyödyntää osana kirjastotyön vakiintuneita toimintatapoja. Nukketeatterimenetelmillä voi värittää lukemaan innostamistyötä ja mediakasvatusta, ja siten herättää kiinnostusta kirjaston asiakasryhmissä. Nukketeatteritoiminta on jo itsessään kirjaston markkinointia, jonka avulla vaikutetaan kirjastosta syntyviin mielikuviin.
Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty myös kvalitatiivisia tutkimusmetodeja. Kysely lähetettiin 34:lle kirjastolle, joilta saatiin 31 vastausta. Vastauslomakkeista yksi käsitteli kirjaston nukketeatteritoimintaa kahdenkymmenen vuoden takaa, joten siitä saadut tiedot on jätetty pois tutkimustuloksista.
Tutkimuksen lähdeaineisto osoittautui aluksi hankalaksi löytää. Aikuisille suunnatusta nukketeatteritoiminnasta löytyy vähän tietoa ja kirjastojen nukketeatteritoiminnasta, siinä missä nukketeattereista yleensä on kirjoitettu enemmän 1970-1980 -luvuilla. Viime vuosien aikana kirjastojen nukketeattereista ei ole ilmestynyt juurikaan julkaisuja. Siksi teoria-aineisto koostuu mm. 30-40 vuotta vanhoista julkaisuista, englanninkielisistä lähteistä ja verkkotallenteista.
Tutkimustulosten mukaan yleisten kirjastojen nukketeatteritoiminta on tällä hetkellä lähinnä osa lastenkirjastotyötä. Varojen puute tai muut toimintaa hankaloittavat tekijät eivät ole este nukketeatterityölle. Työntekijöiden innostus toimintaa kohtaan riittää pitämään sen elinkelpoisena.
Tulevaisuudessa nukketeatteria tulisi hyödyntää asiakaslähtöisempänä kirjasto-työn metodina, kohdistaen toiminta vastaamaan asiakasryhmien omia tarpeita. Nukketeatteritoimintaa tulisi myös hyödyntää osana kirjastotyön vakiintuneita toimintatapoja. Nukketeatterimenetelmillä voi värittää lukemaan innostamistyötä ja mediakasvatusta, ja siten herättää kiinnostusta kirjaston asiakasryhmissä. Nukketeatteritoiminta on jo itsessään kirjaston markkinointia, jonka avulla vaikutetaan kirjastosta syntyviin mielikuviin.