Kasvattajien näkemyksiä lasten osallisuudesta Hyvinkään kahdessa päiväkotiryhmässä
Kantojärvi, Rosa; Markkanen, Oona (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kantojärvi, Rosa
Markkanen, Oona
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814999
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia, miten lasten osallisuus arjessa näkyy Hyvinkään varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli myös saada kasvattajat pohtimaan, miten he kokevat osallisuuden toteutuvan, miten sitä voisi parantaa ja mitä haasteita osallisuuden toteuttamisessa voi olla. Olemme molemmat kiinnostuneet osallisuuden toteutumisesta omien harjoitteluidemme kautta. Tutkielmamme toteutettiin yhteistyössä kahden Hyvinkään kunnan päiväkodin kanssa. Kohderyhmänä meillä oli kaksi lapsiryhmää, jossa toisessa oli 2–5-vuotiaita lapsia, ja toisessa 5-6 vuotiaita lapsia. Haastattelimme opinnäytetyötämme varten kahden ryhmien kasvattajia. Opinnäytetyössämme vastataan seuraaviin kysymyksiin: ”Miten arjen osallisuus näkyy ryhmässä kasvattajien näkökulmasta?”, ”Miten lasten osallisuutta voisi kehittää päiväkodin arjessa?” ja ”Mitä haasteita lasten osallisuuden toteuttamisessa voi olla?”
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimustyönä. Aineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla ja ne nauhoitettiin. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi kasvattajaa kuudesta. Aineiston läpikäymisessä käytimme litterointia ja teemoittelua. Tuloksista kävi ilmi, että osallisuus toteutuu Hyvinkäällä hyvin ja osallisuudessa ei muuten ollut suurta eroa, paitsi toteutustapojen välillä. 5–6-vuotiaiden ryhmässä osallisuus näkyi lasten vaikuttamisessa viikon toimintoihin ja arkisiin tilanteisiin, kun taas 2–5-vuotiaiden ryhmässä osallisuus näkyi enimmäkseen hoivallisissa ja hellittelevissä tilanteissa. Isompien lasten ryhmä osoitti selkeää halua kehittää ryhmän toimintaa, ja pienempien lasten ryhmän kasvattajat kuuntelivat tarkasti lasten toiveita. Isoimmilla osallisuuden isoin haaste oli aika, kun taas pienemmillä yhtenä haasteena oli kielelliset haasteet. Varhaiskasvatuksessa olisi hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan, miten esimerkiksi opinnäytetyömme kolme teemaa toteutuvat. Opinnäytetyötämme voi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen tietopakettina osallisuudesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimustyönä. Aineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla ja ne nauhoitettiin. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi kasvattajaa kuudesta. Aineiston läpikäymisessä käytimme litterointia ja teemoittelua. Tuloksista kävi ilmi, että osallisuus toteutuu Hyvinkäällä hyvin ja osallisuudessa ei muuten ollut suurta eroa, paitsi toteutustapojen välillä. 5–6-vuotiaiden ryhmässä osallisuus näkyi lasten vaikuttamisessa viikon toimintoihin ja arkisiin tilanteisiin, kun taas 2–5-vuotiaiden ryhmässä osallisuus näkyi enimmäkseen hoivallisissa ja hellittelevissä tilanteissa. Isompien lasten ryhmä osoitti selkeää halua kehittää ryhmän toimintaa, ja pienempien lasten ryhmän kasvattajat kuuntelivat tarkasti lasten toiveita. Isoimmilla osallisuuden isoin haaste oli aika, kun taas pienemmillä yhtenä haasteena oli kielelliset haasteet. Varhaiskasvatuksessa olisi hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan, miten esimerkiksi opinnäytetyömme kolme teemaa toteutuvat. Opinnäytetyötämme voi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen tietopakettina osallisuudesta.