MAAS käyttöönotoo KAMK:in konesalissa
Huttunen, Anssi; Huttunen, Anssi (2021)
Huttunen, Anssi
Huttunen, Anssi
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061616139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061616139
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa palvelimien hallintajärjestelmä MAAS käyttöön Kajaanin ammattikorkeakoulun DC-labran konesalissa. MAAS mahdollistaa fyysisten laitteiden etäkäytön pilvessä, joka helpottaa ja suoraviivaistaa konesalin lukuisia asennus- ja konfiguraatiotöitä, kun opiskelijoiden ja konesalin huoltajien ei tarvitse ahtautua pieneen konesalitilaan. MAAS oli asiakkaan eli DC-labran itse toivoma ratkaisu, joten projektissa seurattiin asiakkaan toivetta. MAAS olisi silti luultavasti ollut ihanteellinen ratkaisu ilman asiakkaan toivettakin, sillä se on avoimen lähdekoodin ratkaisu, siis ilmainen, ja helposti muokattavissa DC-labran tarpeisiin sopivaksi .
Teoriaosuudessa perehdytään siihen, mikä MAAS tarkalleen on ja miten se toimii. MAASin toimintaa selitetään avaamalla siihen liittyviä termejä, virtualisointia, instansseja ja pilvipalveluita. Tämän jälkeen keskitytään MAASin komponentteihin eli region controlleriin, rack controlleriin ja tietokantaan. Region controller välittää viestit MAASin web-pohjaisesta käyttöliittymästä MAAS-palvelimeen. Rack controller puolestaan välittää viestit edelleen MAASin alaisuudessa oleville fyysisille palvelimille – ja myös palvelimilta tulevat viestit MAAS-palvelimille. Tietokanta puolestaan pitää sisällään tunnukset ja muut Maas-ympäristön kannalta tärkeät tiedot.
Teoriaosuus jatkuu MAASin käyttöliittymän ja sen ominaisuuksien tarkastelulla. Verkkojen ja laitteiden hallinnan lisäksi käyttöliittymän kautta voidaan hallita myös esim. DNS-palveluita ja imagetiedostoja. Tässä käy-dään myös läpi prosessit, joilla MAAS-palvelimen hallintaan lisätään fyysisiä palvelimia. Enlistment prosessissa MAASiin lisättävä palvelimeen asennetaan DHCP:n avulla etäkäyttöön vaadittavat tiedostot. Tämän jälkeen palvelin voidaan käynnistää web-käyttöliittymässä ja sille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä MAASiin lisättyjen imagetiedostojen avulla. Yhteyden ottaminen lisättyihin palvelimiin onnistuu MAASin oman SSH-avaimen avulla. Teoriaosuuden lopussa tutkitaan vielä muutamaa vaihtoehtoisa ratkaisua, joita projektissa myös olisi voinut käyttää, jos asiakas ei olisi pyytänyt MAAS-palvelinta.
Käytännön osuudessa käydään läpi projektin aktiivinen osuus eli MAASin käyttöönotto DC-labrassa, aina palvelimen pystytyksestä käyttöjärjestelmien asentamiseen neljälle testipalvelimelle. Osuuden alussa tutkitaan myös DC-labraa toimintaympäristönä ja mitä sen ominaisuuksista asennustyössä tulee ottaa huomioon. Myös käyttöönoton aikana ilmenneet ongelmat tuodaan esiin tässä osiossa: erityisesti päänvaivaa tuottaa MAAS-palvelimen palomuuri. Raportin jälkeen pohditaan miten MAASia voisi vielä parantaa nykyisestä.
Projekti ei sujunut aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja joistakin sen alussa asetetuista tavoitteista jouduttiin luopumaan ajan loppuessa kesken projektin loppuvaiheessa. Tästä huolimatta projektista jäi DC-labralle käteen toimiva MAAS-palvelin, joten se voitaneen katsoa onnistuneeksi.
Teoriaosuudessa perehdytään siihen, mikä MAAS tarkalleen on ja miten se toimii. MAASin toimintaa selitetään avaamalla siihen liittyviä termejä, virtualisointia, instansseja ja pilvipalveluita. Tämän jälkeen keskitytään MAASin komponentteihin eli region controlleriin, rack controlleriin ja tietokantaan. Region controller välittää viestit MAASin web-pohjaisesta käyttöliittymästä MAAS-palvelimeen. Rack controller puolestaan välittää viestit edelleen MAASin alaisuudessa oleville fyysisille palvelimille – ja myös palvelimilta tulevat viestit MAAS-palvelimille. Tietokanta puolestaan pitää sisällään tunnukset ja muut Maas-ympäristön kannalta tärkeät tiedot.
Teoriaosuus jatkuu MAASin käyttöliittymän ja sen ominaisuuksien tarkastelulla. Verkkojen ja laitteiden hallinnan lisäksi käyttöliittymän kautta voidaan hallita myös esim. DNS-palveluita ja imagetiedostoja. Tässä käy-dään myös läpi prosessit, joilla MAAS-palvelimen hallintaan lisätään fyysisiä palvelimia. Enlistment prosessissa MAASiin lisättävä palvelimeen asennetaan DHCP:n avulla etäkäyttöön vaadittavat tiedostot. Tämän jälkeen palvelin voidaan käynnistää web-käyttöliittymässä ja sille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä MAASiin lisättyjen imagetiedostojen avulla. Yhteyden ottaminen lisättyihin palvelimiin onnistuu MAASin oman SSH-avaimen avulla. Teoriaosuuden lopussa tutkitaan vielä muutamaa vaihtoehtoisa ratkaisua, joita projektissa myös olisi voinut käyttää, jos asiakas ei olisi pyytänyt MAAS-palvelinta.
Käytännön osuudessa käydään läpi projektin aktiivinen osuus eli MAASin käyttöönotto DC-labrassa, aina palvelimen pystytyksestä käyttöjärjestelmien asentamiseen neljälle testipalvelimelle. Osuuden alussa tutkitaan myös DC-labraa toimintaympäristönä ja mitä sen ominaisuuksista asennustyössä tulee ottaa huomioon. Myös käyttöönoton aikana ilmenneet ongelmat tuodaan esiin tässä osiossa: erityisesti päänvaivaa tuottaa MAAS-palvelimen palomuuri. Raportin jälkeen pohditaan miten MAASia voisi vielä parantaa nykyisestä.
Projekti ei sujunut aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja joistakin sen alussa asetetuista tavoitteista jouduttiin luopumaan ajan loppuessa kesken projektin loppuvaiheessa. Tästä huolimatta projektista jäi DC-labralle käteen toimiva MAAS-palvelin, joten se voitaneen katsoa onnistuneeksi.