Etsivällä työtavalla heikommassa asemassa olevien ikäihmisten digisyrjäytymisen tekijöitä tutkimassa
Paananen, Virpi (2021)
Paananen, Virpi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421542
Tiivistelmä
Etsivää vanhustyötä tehdään, koska ikääntyvien tarpeita ei välttämättä tunnisteta tai niihin ei pystytä palvelujärjestelmässä vastaamaan. Etsivä työ on avun ja tuen tarpeessa olevien löytämistä sekä ratkaisujen etsimistä. Digitalisaatio voi lisätä eriarvoisuutta. Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tulisi perustua avun tarpeen ja inhimillisen riippuvuuden tunnustamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, joiden vuoksi heikommassa asemassa olevien ikäihmisten digisyrjäytymisen riski kasvaa. Tavoitteena oli tuoda näkyville tilanteita, joissa heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä on vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävän sähköisen kyselyn avulla gerontologisen sosiaalityön työntekijöiltä (n=23). Kyselyn tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä oli vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Riittämätön resursointi digitaalisten palveluiden käytön tukemisen edellyttämään ajan käyttöön sekä käytön edellyttämiin välineisiin vaikeutti ja esti ikäihmisten digitaalisten palvelujen käyttöön ottamista. Palvelujen digitalisoituminen syrjäytti heikommassa asemassa olevia ikäihmisiä oman elämän hallinnasta tarpeettoman aikaisin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että toimintakyvyn heikentyessä digitaalisten palvelujen itsenäinen käyttäminen ei usein enää onnistu. Ottaakseen käyttöön sekä käyttääkseen digitaalisia palveluja heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat runsaasti työntekijän tukea, joka tulisi huomioida ajankäytössä. Heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat myös taloudellista tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen mahdollistavien välineiden hankintaan. Ikääntymisen tai sairastumisen myötä toimintakyvyn alentuessa, tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään itsenäisesti digitaalisia palveluja. Selkokäyttöisempien palveluiden ja puolesta asioinnin kehittämiselle on tarve. Digitaalisten palveluiden rinnalla tulisi olla sujuva mahdollisuus hoitaa asioita myös muulla tavoin. Muutoin syrjäytyminen oman elämän hallinnasta voi tapahtua tarpeettoman aikaisin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, joiden vuoksi heikommassa asemassa olevien ikäihmisten digisyrjäytymisen riski kasvaa. Tavoitteena oli tuoda näkyville tilanteita, joissa heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä on vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävän sähköisen kyselyn avulla gerontologisen sosiaalityön työntekijöiltä (n=23). Kyselyn tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä oli vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Riittämätön resursointi digitaalisten palveluiden käytön tukemisen edellyttämään ajan käyttöön sekä käytön edellyttämiin välineisiin vaikeutti ja esti ikäihmisten digitaalisten palvelujen käyttöön ottamista. Palvelujen digitalisoituminen syrjäytti heikommassa asemassa olevia ikäihmisiä oman elämän hallinnasta tarpeettoman aikaisin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että toimintakyvyn heikentyessä digitaalisten palvelujen itsenäinen käyttäminen ei usein enää onnistu. Ottaakseen käyttöön sekä käyttääkseen digitaalisia palveluja heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat runsaasti työntekijän tukea, joka tulisi huomioida ajankäytössä. Heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat myös taloudellista tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen mahdollistavien välineiden hankintaan. Ikääntymisen tai sairastumisen myötä toimintakyvyn alentuessa, tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään itsenäisesti digitaalisia palveluja. Selkokäyttöisempien palveluiden ja puolesta asioinnin kehittämiselle on tarve. Digitaalisten palveluiden rinnalla tulisi olla sujuva mahdollisuus hoitaa asioita myös muulla tavoin. Muutoin syrjäytyminen oman elämän hallinnasta voi tapahtua tarpeettoman aikaisin.