"Jaksan nauttia niistä lapsista": vanhempien kokemuksia mielenterveyden tuesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluissa
Nikula, Linda; Tiirola, Inka; Turunen, Anna (2021)
Nikula, Linda
Tiirola, Inka
Turunen, Anna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221159
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten vanhempien kokemuksia siitä, kuinka Jyväskylän kaupungin lapsiperheiden varhaisen tuen palveluilla on tuettu heidän mielenterveyttään. Tutkimuksessa selvitettiin myös saadun tuen vaikutukset vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen, sekä tuen oikea-aikaisuuden toteutuminen. Työn tavoitteena oli tuoda näkyväksi sitä, kuinka vanhempien mielenterveyden tukeminen toteutuu varhaisen tuen palveluissa. Tavoitteena oli, että opinnäytetyö lisää ymmärrystä mielenterveyden tukemisen tärkeydestä osana vanhemmuuden tukea. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhempaa, jotka ovat saaneet varhaisen tuen palveluita vuosina 2013–2020. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, ja kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen vanhemmat ovat saaneet varhaisen tuen palveluista varhaisen tuen perhetyötä, kotipalvelua ja pikkulapsiperheiden psykologipalveluita, minkä vuoksi työssä keskityttiin kyseisiin palveluihin.
Tutkimustuloksina ilmeni, että vanhempien mielenterveyttä on tuettu varhaisen tuen palveluilla. Tuen koettiin vaikuttaneen positiivisesti vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen. Tuki koettiin pääsääntöisesti oikea-aikaisena ja riittävänä, mutta omalla aktiivisuudella nähtiin olevan vaikutusta tuen saantiin. Johtopäätöksenä todettiin, että kun tuki vaikutti myönteisesti vanhemman mielenterveyteen ja jaksamiseen, sillä oli vaikutuksia vanhemmuuteen ja siten vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Asiasanat: Mielenterveys, oikea-aikaisuus, vanhemmuus, varhainen tuki, varhaiskasvatusikäiset lapset The purpose of this thesis was to find out how early support services have supported the mental health of parents of children aged 0–6. The thesis also looked at how mental health support received affected parenting and coping in everyday life and how timely the support was. The investigated environment was the city of Jyväskylä early support services. The aim of the thesis was to make visible how parental mental health was supported by early support services. The aim was also that the thesis highlights the importance of mental health support as part of parenting support. Thus, the thesis can increase the general understanding of the topic. The results of the thesis can be used in early support services.
This study was conducted with a qualitative approach. The study involved six parents with a child aged 0–6 who had received early support services in 2013–2020. The material was analyzed by using a qualitative content analysis. Parents who took part in the study have received the following from early support services: early support family work, home service, and infant family psychology services. Hence, the thesis is focused on those services.
The results of the study showed that parental mental health has been supported by early support services. Parents felt that the support had a positive effect on parenting and coping in everyday life. Support was largely felt to be timely, but one’s own activity was seen to affect access to support. In conclusion, when the support had a positive effect on the mental health of the parents, it influenced parenthood and thus the interaction between the parent and the child.
Keywords: Children under school age, early support, mental health, parenthood, timely support
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhempaa, jotka ovat saaneet varhaisen tuen palveluita vuosina 2013–2020. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, ja kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen vanhemmat ovat saaneet varhaisen tuen palveluista varhaisen tuen perhetyötä, kotipalvelua ja pikkulapsiperheiden psykologipalveluita, minkä vuoksi työssä keskityttiin kyseisiin palveluihin.
Tutkimustuloksina ilmeni, että vanhempien mielenterveyttä on tuettu varhaisen tuen palveluilla. Tuen koettiin vaikuttaneen positiivisesti vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen. Tuki koettiin pääsääntöisesti oikea-aikaisena ja riittävänä, mutta omalla aktiivisuudella nähtiin olevan vaikutusta tuen saantiin. Johtopäätöksenä todettiin, että kun tuki vaikutti myönteisesti vanhemman mielenterveyteen ja jaksamiseen, sillä oli vaikutuksia vanhemmuuteen ja siten vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Asiasanat: Mielenterveys, oikea-aikaisuus, vanhemmuus, varhainen tuki, varhaiskasvatusikäiset lapset
This study was conducted with a qualitative approach. The study involved six parents with a child aged 0–6 who had received early support services in 2013–2020. The material was analyzed by using a qualitative content analysis. Parents who took part in the study have received the following from early support services: early support family work, home service, and infant family psychology services. Hence, the thesis is focused on those services.
The results of the study showed that parental mental health has been supported by early support services. Parents felt that the support had a positive effect on parenting and coping in everyday life. Support was largely felt to be timely, but one’s own activity was seen to affect access to support. In conclusion, when the support had a positive effect on the mental health of the parents, it influenced parenthood and thus the interaction between the parent and the child.
Keywords: Children under school age, early support, mental health, parenthood, timely support