Siirtolaisnaiset ja kulttuuriharrastukset: kartoitus siirtolaisnaisten kulttuuriharrastuksista
Badvinezhad, Anna (2009)
Badvinezhad, Anna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026736
Tiivistelmä
Suomen väestörakenne muuttuu koko ajan yhä monikulttuurisemmaksi ja siten myös tarve kehittää tietyille ryhmille suunnattuja kulttuuripalveluja on kasvamassa. Tutkimuksessa kartoitetaan siirtolaisnaisten mahdollisuuksia ja keinoja toteuttaa ja saavuttaa kulttuuria. Kyseinen opinnäytetyö on alustava kartoitus tämän hetkiseen tilanteeseen ja siinä on pyritty tuomaan esiin aiheeseen liittyvät ongelmat ja ratkaisumallit haastateltujen naisten omista näkökulmista. Päämääränä on, että kyseisen työn kautta esiin tulleita ratkaisumalleja ja kehitysideoita tullaan myöhemmin soveltamaan niissä hankkeissa jotka on suunnattu siirtolaisnaisille sekä heidän perheilleen.
Kartoitus on toteutettu syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana haastattelututkimuksen keinoja käyttäen. Tutkimuksessa on yhdistelty lomakehaastattelun sekä strukturoimattoman haastattelun keinoja. Kartoitusta varten haastateltiin kymmentä naista, joista suurin osa on kotoisin patriarkaalisista kulttuureista joissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on melko harvinaista.
Tutkimustulosten mukaan moni naisista oli sitä mieltä, että taiteen ja kulttuurin saavutettavuudessa on yhteiskunnassamme puutteita. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että harrastusmahdollisuuksia pitäisi järjestää myös esimerkiksi, arabian, turkin ja somalian kielellä ja kaikki kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä että kulttuuriharrastusten saavutettavuutta voitaisiin parantaa informoimalla niistä myös muilla kuin suomen, englannin tai ruotsin kielellä, tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia myös päivällä sekä ryhmissä, jotka ovat tarkoitettuja vain naisille sekä ilmaisen taide- ja kulttuuritarjonnan määrän lisäämisellä. Tärkeäksi katsottiin myös kulttuuritarjonnan lisääminen sellaisilla alueilla, joissa asuu paljon siirtolaisia.
Siirtolaisnaisten kulttuuriharrastusten kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että kyseiseen aiheeseen on tärkeää kiinnittää huomiota ja sen saralla on syytä tehdä kattavia jatkotutkimuksia, jotta pystytään selvittämään ne konkreettiset toimet joiden avulla ongelmakohtiin voidaan tehokkaimmin puuttua. Tulosten pohjalta voidaan myös sanoa, että erityishuomiota tulisi kiinnittää kattavan, naisille suunnatun, päiväharrastustoiminnan organisointiin ja rahoitukseen sellaisilla alueilla joissa etnisten vähemmistöjen määrä on suuri. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisumalleja, joissa huomioidaan mahdollisuus lasten mukana oloon toiminnassa sekä uskontojen ja kulttuuritaustojen asettamat erityisvaatimukset.
Kartoitus on toteutettu syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana haastattelututkimuksen keinoja käyttäen. Tutkimuksessa on yhdistelty lomakehaastattelun sekä strukturoimattoman haastattelun keinoja. Kartoitusta varten haastateltiin kymmentä naista, joista suurin osa on kotoisin patriarkaalisista kulttuureista joissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on melko harvinaista.
Tutkimustulosten mukaan moni naisista oli sitä mieltä, että taiteen ja kulttuurin saavutettavuudessa on yhteiskunnassamme puutteita. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että harrastusmahdollisuuksia pitäisi järjestää myös esimerkiksi, arabian, turkin ja somalian kielellä ja kaikki kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä että kulttuuriharrastusten saavutettavuutta voitaisiin parantaa informoimalla niistä myös muilla kuin suomen, englannin tai ruotsin kielellä, tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia myös päivällä sekä ryhmissä, jotka ovat tarkoitettuja vain naisille sekä ilmaisen taide- ja kulttuuritarjonnan määrän lisäämisellä. Tärkeäksi katsottiin myös kulttuuritarjonnan lisääminen sellaisilla alueilla, joissa asuu paljon siirtolaisia.
Siirtolaisnaisten kulttuuriharrastusten kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että kyseiseen aiheeseen on tärkeää kiinnittää huomiota ja sen saralla on syytä tehdä kattavia jatkotutkimuksia, jotta pystytään selvittämään ne konkreettiset toimet joiden avulla ongelmakohtiin voidaan tehokkaimmin puuttua. Tulosten pohjalta voidaan myös sanoa, että erityishuomiota tulisi kiinnittää kattavan, naisille suunnatun, päiväharrastustoiminnan organisointiin ja rahoitukseen sellaisilla alueilla joissa etnisten vähemmistöjen määrä on suuri. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisumalleja, joissa huomioidaan mahdollisuus lasten mukana oloon toiminnassa sekä uskontojen ja kulttuuritaustojen asettamat erityisvaatimukset.