Yläkoululaisen ja hänen perheensä ravitsemus- ja liikuntatottumukset : Neuvokas perhe -kuvakansion sopivuus yläkouluun
Seppälä, Janita; Viitala, Anu (2012)
Seppälä, Janita
Viitala, Anu
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184623
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Toholammin yläkoulun aikuisten ja yläkoululaisten mielipiteitä ja ajatuksia neuvoloihin ja alakoululaisille tarkoitetun Neuvokas perhe -kuvakansion sopivuudesta ja sovellettavuudesta yläkouluun. Lisäksi tarkoituksena oli saada kohderyhmän näkemykset ja muokkausehdotukset kuvakansion kuvien käyttömahdollisuuksista yläkoulussa ja toiveita yläkouluun sopivista uusista kuvista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Sydänliitolle tietoa, jota he hyödyntävät kun he pohtivat Neu-vokas perhe -menetelmän laajentamista yläkoulun terveydenhuoltoon.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna ja toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Ensimmäinen ryhmä muodostui joukosta yläkoulun aikuisia: rehtori, terveydenhoitaja, terveystiedonopettaja, liikunnanopettaja ja yksi oppilaan vanhempi. Toinen ryhmä muodostui seitsemästä eri luokka-asteilla olevasta vapaaehtoisesta yläkoululaisesta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Molemmat ryhmät pitivät kuvakansiota hyödyllisenä esittäen kuitenkin siihen muutosehdotuksia. Yläkoulun aikuisten mielestä kuvakansiota tuli selkeyttää ja sisältöä muokata yläkoululaisille sopivammaksi. Yläkoululaiset halusivat kuvakansioon piirroskuvien sijaan oikeita valokuvia itsensä ikäisistä nuorista. Kuvakansion 62:sta kuvasta yläkoulun aikuiset muokkasivat 13 kuvaa, kun sen sijaan yläkoululaiset muokkasivat 38 kuvakansion kuvaa. Yläkoulun aikuiset poistivat kuvakansiosta neljä kuvaa, sen sijaan yläkoululaiset eivät poistaneet kuvakansiosta yhtään kuvaa. Yläkoulun aikuiset hyväksyivät 45 kuvaa sellaisenaan ja yläkoululaiset 24 kuvaa siirrettäväksi uuteen kuvakansioon.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna ja toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Ensimmäinen ryhmä muodostui joukosta yläkoulun aikuisia: rehtori, terveydenhoitaja, terveystiedonopettaja, liikunnanopettaja ja yksi oppilaan vanhempi. Toinen ryhmä muodostui seitsemästä eri luokka-asteilla olevasta vapaaehtoisesta yläkoululaisesta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Molemmat ryhmät pitivät kuvakansiota hyödyllisenä esittäen kuitenkin siihen muutosehdotuksia. Yläkoulun aikuisten mielestä kuvakansiota tuli selkeyttää ja sisältöä muokata yläkoululaisille sopivammaksi. Yläkoululaiset halusivat kuvakansioon piirroskuvien sijaan oikeita valokuvia itsensä ikäisistä nuorista. Kuvakansion 62:sta kuvasta yläkoulun aikuiset muokkasivat 13 kuvaa, kun sen sijaan yläkoululaiset muokkasivat 38 kuvakansion kuvaa. Yläkoulun aikuiset poistivat kuvakansiosta neljä kuvaa, sen sijaan yläkoululaiset eivät poistaneet kuvakansiosta yhtään kuvaa. Yläkoulun aikuiset hyväksyivät 45 kuvaa sellaisenaan ja yläkoululaiset 24 kuvaa siirrettäväksi uuteen kuvakansioon.