Lausuntoprosessin kehittäminen sisäasiainministeriön hallinnonalalla
Rajala, Maarit (2013)
Rajala, Maarit
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168926
Tiivistelmä
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on menossa yhteisen asian- ja dokumentinhallintaratkaisun ASDO/ASPOn jatkokehitys. Samalla tehdään kokonaisarkkitehtuurityötä. Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus pohtia mahdollisuuksia kehittää lausuntoprosessia sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Aloite lausuntoprosessin yhtenäistämisestä tuli ASDO/ASPOn koordinaatioryhmältä syksyllä 2012. Sisäasiainministeriön hallinnonala koostuu ministeriön lisäksi Rajavartiolaitoksesta, Hätäkeskuslaitoksesta, Pelastusopistosta, Kriisinhallintakeskuksesta, Maahanmuuttovirastosta, Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta, Syrjintälautakunnasta, Vähemmistövaltuutetun toimistosta, Palosuojelurahastosta ja Poliisihallituksesta, jonka alaisuudessa toimivat poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi, Liikkuva poliisi, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus.
Sisäasiainministeriön hallinnonalan lausunnon antaa ministeriö, ja allekirjoittajana on asiasta riippuen joko ministeri tai kansliapäällikkö. Hallinnonalan lausuntoa varten pyydetään lausuntoja hallinnonalan virastoilta. Tiedonjakamisen kannalta olisi hyvä, jos lausuntopyynnöt, annetut lausunnot ja lausuntoyhteenvedot olisivat helposti kaikkien hallinnonalan virastojen saatavilla. Lausuntoprosessin kehittämisessä on huomioitava se, ettei kaikkia lausuntoja käsitellä asian- ja dokumentinhallintajärjestelmässä vaan niitä on myös valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisessä hankerekisterissä sekä EU–asiakirjojen käsittelemiseen tarkoitetussa EUTORIssa. Lausuntoprosessi ei siis ole yhtenäinen eikä sen kehittäminen ole kaikilta osin mahdollista ilman muiden ministeriöiden ja eduskunnan kanssa sopimista. Tässä työssä kuvataankin ASDO/ASPOssa käsiteltävän lausuntoprosessin kehittämismahdollisuuksia.
Työssä on kuvattu lausuntoprosessin nykytila ja tavoitetila koordinaatioryhmän arvioiden sekä lausuntoprosessiin osallistuville syksyllä 2012 tehdyn kyselyn perusteella. Lopputuloksena on kehitysehdotuksia sisäasiainministeriön hallinnonalan lausuntoprosessin kehittämiseksi. Ehdotukset liittyvät prosessien yhteismitalliseen kuvaamiseen, ASDO/ASPOn jatkokehityksessä huomioitaviin asioihin, yhteistyön lisäämiseen ja yhtenäisen lausuntoprosessin käytännön kysymyksiin. Ehdotusten toteuttaminen vähentäisi päällekkäistä työtä ja lisäisi tiedon yhteismitallisuutta.
Sisäasiainministeriön hallinnonalan lausunnon antaa ministeriö, ja allekirjoittajana on asiasta riippuen joko ministeri tai kansliapäällikkö. Hallinnonalan lausuntoa varten pyydetään lausuntoja hallinnonalan virastoilta. Tiedonjakamisen kannalta olisi hyvä, jos lausuntopyynnöt, annetut lausunnot ja lausuntoyhteenvedot olisivat helposti kaikkien hallinnonalan virastojen saatavilla. Lausuntoprosessin kehittämisessä on huomioitava se, ettei kaikkia lausuntoja käsitellä asian- ja dokumentinhallintajärjestelmässä vaan niitä on myös valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisessä hankerekisterissä sekä EU–asiakirjojen käsittelemiseen tarkoitetussa EUTORIssa. Lausuntoprosessi ei siis ole yhtenäinen eikä sen kehittäminen ole kaikilta osin mahdollista ilman muiden ministeriöiden ja eduskunnan kanssa sopimista. Tässä työssä kuvataankin ASDO/ASPOssa käsiteltävän lausuntoprosessin kehittämismahdollisuuksia.
Työssä on kuvattu lausuntoprosessin nykytila ja tavoitetila koordinaatioryhmän arvioiden sekä lausuntoprosessiin osallistuville syksyllä 2012 tehdyn kyselyn perusteella. Lopputuloksena on kehitysehdotuksia sisäasiainministeriön hallinnonalan lausuntoprosessin kehittämiseksi. Ehdotukset liittyvät prosessien yhteismitalliseen kuvaamiseen, ASDO/ASPOn jatkokehityksessä huomioitaviin asioihin, yhteistyön lisäämiseen ja yhtenäisen lausuntoprosessin käytännön kysymyksiin. Ehdotusten toteuttaminen vähentäisi päällekkäistä työtä ja lisäisi tiedon yhteismitallisuutta.