Ryhmäkehityskeskustelu työmotivaation edistäjänä : Case: Omnia
Raki, Nina (2013)
Raki, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412852
Tiivistelmä
Opinnäytteen tarkoituksena on tutkia ryhmäkehityskeskustelun vaikutusta henkilöstön työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen ja ryhmän yhteishenkeen. Tavoitteena on myös löytää kehit-tämisenkohteita seuraavaan keskusteluun. Kehityskeskustelu on yksi tärkeä kanava sekä työnantajalle että työntekijälle keskustella työn tavoitteista ja osaamisen kehittämisestä. Ryhmäkehityskeskustelu auttaa ryhmää näkemään oman työnsä osana kokonaisuutta. Ryhmäkehityskeskustelu tukee yksilökeskusteluja. Ryhmäkehityskeskustelun sisältö on samanlainen kuin yksilökeskustelun, mutta ryhmän näkökulmasta.
Kohdeorganisaationa on ammatillinen koulutuksen järjestäjä Omnia. Ryhmäkehityskeskustelu toteutettiin yhdellä ammattiopiston osastolla. Opinnäyte toteutettiin pitämällä kaksi ryhmäkehityskeskustelua 13 hengen ryhmälle, joka jaettiin kahteen eri ryhmään. Ryhmäkehityskeskustelusta pyydettiin kyselylomakkeella palaute kaikilta osallistujilta. Kyselylomakkeen teemoina olivat työmotivaatio, työhön sitoutuminen, ryhmän yhteishenki, osaamisen kehittäminen ja organisaation tavoitteiden saavuttaminen. Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä. Analyysin aineisto koottiin kyselylomakkeen vastauksista.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Tutkimuksen teoreettinen perusta on etnografinen tutkimusmenetelmä. Lomakekysely ja työyhteisön ilmiön tutkiminen soveltuvat etnografiseen tutkimukseen. Etnografisen tutkimuksen tavoitteena on herättää keskustelua ja uusia ajatuksia sen sijaan, että tutkimuksella pyritään tuottamaan ennustettavaa tai tieteellistä tietoa.
Opinnäytteen keskeiset käsitteet ovat kehityskeskustelu, ryhmäkehityskeskustelu ja ryhmädynamiikka. Teoreettinen viitekehys muodostuu työmotivaatiosta, työhön sitoutumisesta, työhyvinvoinnista ja osaamisen johtamisesta.
Analyysin tuloksena voidaan todeta ryhmäkehityskeskustelulla olevan hyviä ja positiivisia vaikutuksia tiimin motivaatioon, sitoutumiseen ja ryhmän kokemaan yhteishenkeen. Keskustelu auttoi yhteisten tavoitteiden asettamisessa, pelisääntöjen täsmentämisessä ja tiimien arjen toimintojen selkiyttämisessä. Noin puolet vastaajista ei kokenut ryhmäkehityskeskustelulla olevan vaikutusta edellisiin. Osaamisen kehittäminen nähtiin vähäisenä keskusteluissa. Sen roolia tulee tulevissa keskusteluissa vahvistaa. Organisaation tavoitteiden saavuttamisen ja ymmärtämisen koettiin paranevan ryhmäkehityskeskustelun avulla. Tavoitteet sovittiin yhteisesti ja niille toivottiin välitavoitteita sekä seurantaa. Kehittämisehdotuksena esitettiin seuraavalle kerralle rajatumpaa aihepiiriä. Myös lomakkeisiin perehdyttämiseen tulee kiinnittää huomiota seuraavalla kerralla. Kokonaisuutena ryhmäkehityskeskustelua pidettiin tarpeellisena ja sitä toivottiin säännölliseksi toimintatavaksi.
Kohdeorganisaationa on ammatillinen koulutuksen järjestäjä Omnia. Ryhmäkehityskeskustelu toteutettiin yhdellä ammattiopiston osastolla. Opinnäyte toteutettiin pitämällä kaksi ryhmäkehityskeskustelua 13 hengen ryhmälle, joka jaettiin kahteen eri ryhmään. Ryhmäkehityskeskustelusta pyydettiin kyselylomakkeella palaute kaikilta osallistujilta. Kyselylomakkeen teemoina olivat työmotivaatio, työhön sitoutuminen, ryhmän yhteishenki, osaamisen kehittäminen ja organisaation tavoitteiden saavuttaminen. Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä. Analyysin aineisto koottiin kyselylomakkeen vastauksista.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Tutkimuksen teoreettinen perusta on etnografinen tutkimusmenetelmä. Lomakekysely ja työyhteisön ilmiön tutkiminen soveltuvat etnografiseen tutkimukseen. Etnografisen tutkimuksen tavoitteena on herättää keskustelua ja uusia ajatuksia sen sijaan, että tutkimuksella pyritään tuottamaan ennustettavaa tai tieteellistä tietoa.
Opinnäytteen keskeiset käsitteet ovat kehityskeskustelu, ryhmäkehityskeskustelu ja ryhmädynamiikka. Teoreettinen viitekehys muodostuu työmotivaatiosta, työhön sitoutumisesta, työhyvinvoinnista ja osaamisen johtamisesta.
Analyysin tuloksena voidaan todeta ryhmäkehityskeskustelulla olevan hyviä ja positiivisia vaikutuksia tiimin motivaatioon, sitoutumiseen ja ryhmän kokemaan yhteishenkeen. Keskustelu auttoi yhteisten tavoitteiden asettamisessa, pelisääntöjen täsmentämisessä ja tiimien arjen toimintojen selkiyttämisessä. Noin puolet vastaajista ei kokenut ryhmäkehityskeskustelulla olevan vaikutusta edellisiin. Osaamisen kehittäminen nähtiin vähäisenä keskusteluissa. Sen roolia tulee tulevissa keskusteluissa vahvistaa. Organisaation tavoitteiden saavuttamisen ja ymmärtämisen koettiin paranevan ryhmäkehityskeskustelun avulla. Tavoitteet sovittiin yhteisesti ja niille toivottiin välitavoitteita sekä seurantaa. Kehittämisehdotuksena esitettiin seuraavalle kerralle rajatumpaa aihepiiriä. Myös lomakkeisiin perehdyttämiseen tulee kiinnittää huomiota seuraavalla kerralla. Kokonaisuutena ryhmäkehityskeskustelua pidettiin tarpeellisena ja sitä toivottiin säännölliseksi toimintatavaksi.