Palvelukäytäntöjen kehittäminen kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyssä
Helisten, Auli (2013)
Helisten, Auli
Oulun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243441
Tiivistelmä
Kylmä ympäristö on merkittävä terveyden haittatekijä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston sekä Joensuun perusterveydenhuollon toimintayksiköiden kehittämis- ja kokeilutyössä (Kytem-hanke) haettiin toimintatapoja kylmän terveyshaittojen ohjauksen sisällyttämiseen ammattilaisen työhön. Tämä tutkimus liittyy hankeen arviointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Joensuun pilottiin osallistuneiden toimijoiden kokemuksia Kytem-hankkeen tukitoimien merkityksestä kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyssä perusterveydenhuollossa. Tutkimusaineisto kerättiin perusterveydenhuollon henkilöstöltä itsearvioinnilla sekä ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 20 henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyn sisällyttäminen koettiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön sopivaksi, mutta termofysiologinen tieto oli puutteellista. Asiantuntijatieto auttaa kylmän ympäristön terveyshaittojen ymmärtämistä ja sisäistämistä. Johdon sitoutuminen kehittämistyöhön sekä henkilökunnalle annettu tuki ovat palvelukäytäntöjen kehittämisessä oleellisia tekijöitä. Onnistunut tiedonkulku ja koulutuksen saatavuus ovat merkityksellisiä kehittämistyössä. Koulutustapoja tulee olla erilaisia ja koulutustilaisuuksia toistaa, jotta koko henkilökunnalla on mahdollisuus saada koulutus. Palvelukäytäntöjen muuttaminen toivottuun suuntaan vaatii koko organisaation osallistumista kehittämistyöhän.
Väestö tarvitsee tietoa ja tukea, jotta kansalaiset pystyvät omalla toiminnallaan vähentämään kylmän ympäristön terveyshaittoja. Tutkimuksen pitkän tähtäimen tuloksilla tulee olemaan yhteiskunnallinen merkitys, kun ohjauksen kautta saavutettu asiakkaan tietoisuus kylmän terveyshaitoista vähentää käyntejä vastaanotoilla. Vaikutuksia kylmän terveyshaittojen ehkäisyssä tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua, kunhan tieto kylmän terveyshaitoista ja niiden ehkäisystä hyödynnetään ammattilaisten työssä. Kylmän terveyshaittojen ennaltaehkäisy tulisi sisällyttää terveydenhuollon peruskoulutukseen. Tavoite kehittää menetelmiä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toteutui tässä kehittämistyössä.
Kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyn sisällyttäminen koettiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön sopivaksi, mutta termofysiologinen tieto oli puutteellista. Asiantuntijatieto auttaa kylmän ympäristön terveyshaittojen ymmärtämistä ja sisäistämistä. Johdon sitoutuminen kehittämistyöhön sekä henkilökunnalle annettu tuki ovat palvelukäytäntöjen kehittämisessä oleellisia tekijöitä. Onnistunut tiedonkulku ja koulutuksen saatavuus ovat merkityksellisiä kehittämistyössä. Koulutustapoja tulee olla erilaisia ja koulutustilaisuuksia toistaa, jotta koko henkilökunnalla on mahdollisuus saada koulutus. Palvelukäytäntöjen muuttaminen toivottuun suuntaan vaatii koko organisaation osallistumista kehittämistyöhän.
Väestö tarvitsee tietoa ja tukea, jotta kansalaiset pystyvät omalla toiminnallaan vähentämään kylmän ympäristön terveyshaittoja. Tutkimuksen pitkän tähtäimen tuloksilla tulee olemaan yhteiskunnallinen merkitys, kun ohjauksen kautta saavutettu asiakkaan tietoisuus kylmän terveyshaitoista vähentää käyntejä vastaanotoilla. Vaikutuksia kylmän terveyshaittojen ehkäisyssä tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua, kunhan tieto kylmän terveyshaitoista ja niiden ehkäisystä hyödynnetään ammattilaisten työssä. Kylmän terveyshaittojen ennaltaehkäisy tulisi sisällyttää terveydenhuollon peruskoulutukseen. Tavoite kehittää menetelmiä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toteutui tässä kehittämistyössä.