Radan tietomallipohjaisen massalaskennan vaatimukset
Kiviniemi, Antti (2014)
Kiviniemi, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086704
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli Infra FINBIM -työkonsortion tavoite kehittää tietomallinnusta infra-alalla. Konsortiossa olleiden yritysten pyrkimyksenä oli viedä eteenpäin infra-alan tietomallinnusta luomalla yhteiset mallinnusohjeet, joiden määrälaskentaosaan tulisi osia opinnäytetyöstä. Tältä pohjalta opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaatimuksia tarjouslaskenta sekä rakennustuotannon suunnittelu ja ohjaus asettavat tietomallipohjaiselle massalaskennalle. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli käsitellä tietomallinnuksen nykytilaa ja kehitystarpeita erityisesti massalaskennan näkökulmasta.
Tuloksena saatiin käsitys siitä, millaisia vaatimuksia ratahankkeen tietomallipohjaiselle massalaskennalle tulisi asettaa niin, että niiden perusteella voitaisiin luoda tarjouslaskentaa sekä tuotannon suunnittelua palveleva massataulukko. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella voitiin nostaa esiin kolme tärkeintä seikkaa massalaskennasta luotavan massataulukon kannalta: taulukoidut massat on jaoteltava Infra-rakennusosanimikkeistön mukaisesti ja hankkeen kannalta sopiviin osakokonaisuuksiin sekä massalaskennasta on luotava malliseloste, jossa kuvataan käytetyt massalaskentaperiaatteet. Tuloksista huomattiin oikeanlaisen massataulukon tekemisen olevan mahdollista, mutta sen viimeistely vaatii edelleen käsin tehtävää työtä. Huomattiin, että esitellyt suunnitteluohjelmistot eivät tue Infra-rakennusosanimikkeistön mukaisesti massojen jakamista, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista. Työn tuloksena saatiin käsitys myös siitä, millainen infra-alan tietomallinnuksen tilanne oli kirjoitushetkellä.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöstä saaduista tuloksista voitiin todeta tietomallipohjaisella massalaskennalla olevan suuri vaikutus tarjouslaskennan ja tuotannon suunnittelun tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Kuitenkin tulosten perusteella pääteltiin tietomallinnuksen ja siihen liittyvän massalaskennan vaativan edelleen opettelua, alan systemaattista muutosta ja yhteistyötä tilaajaorganisaatioiden, urakoitsijoiden sekä ohjelmistokehittäjien välillä, jotta kaikki hyödyt voitaisiin maksimoida. Kehityksen voitiin perustellusti sanoa menevän eteenpäin vasta siinä vaiheessa, kun siirrytään täysin sähköiseen tiedonsiirtoon. Johtopäätöksenä voitiin myös todeta tietomallinnukseen liittyvän termistön vaativan ohjeistusta, jotta yhteinen kattava termistö saadaan vakiinnutettua alalle.
Tuloksena saatiin käsitys siitä, millaisia vaatimuksia ratahankkeen tietomallipohjaiselle massalaskennalle tulisi asettaa niin, että niiden perusteella voitaisiin luoda tarjouslaskentaa sekä tuotannon suunnittelua palveleva massataulukko. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella voitiin nostaa esiin kolme tärkeintä seikkaa massalaskennasta luotavan massataulukon kannalta: taulukoidut massat on jaoteltava Infra-rakennusosanimikkeistön mukaisesti ja hankkeen kannalta sopiviin osakokonaisuuksiin sekä massalaskennasta on luotava malliseloste, jossa kuvataan käytetyt massalaskentaperiaatteet. Tuloksista huomattiin oikeanlaisen massataulukon tekemisen olevan mahdollista, mutta sen viimeistely vaatii edelleen käsin tehtävää työtä. Huomattiin, että esitellyt suunnitteluohjelmistot eivät tue Infra-rakennusosanimikkeistön mukaisesti massojen jakamista, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista. Työn tuloksena saatiin käsitys myös siitä, millainen infra-alan tietomallinnuksen tilanne oli kirjoitushetkellä.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöstä saaduista tuloksista voitiin todeta tietomallipohjaisella massalaskennalla olevan suuri vaikutus tarjouslaskennan ja tuotannon suunnittelun tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Kuitenkin tulosten perusteella pääteltiin tietomallinnuksen ja siihen liittyvän massalaskennan vaativan edelleen opettelua, alan systemaattista muutosta ja yhteistyötä tilaajaorganisaatioiden, urakoitsijoiden sekä ohjelmistokehittäjien välillä, jotta kaikki hyödyt voitaisiin maksimoida. Kehityksen voitiin perustellusti sanoa menevän eteenpäin vasta siinä vaiheessa, kun siirrytään täysin sähköiseen tiedonsiirtoon. Johtopäätöksenä voitiin myös todeta tietomallinnukseen liittyvän termistön vaativan ohjeistusta, jotta yhteinen kattava termistö saadaan vakiinnutettua alalle.