Kuusen kasvatuksen kannattavuus Sallan Naruskalla
Virkkula, Sini (2022)
Virkkula, Sini
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110918
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää Sallan Naruskalle istutettujen kuusitaimikoiden nykytilaa ja kasvatuksen kannattavuutta. Opinnäytetyö tarjoaa Sallan yhteismetsälle yleistietoa Naruskan kuusitaimikoiden nykytilasta. Työssä tutkitaan kasvuun ja näin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä määrällisen tutkimuksen menetelmin. Työssä vertaillaan kuusen ja männyn kasvatusta sekä pyritään parantamaan kuusen kasvatuksen kannattavuutta.
Yhteismetsän tietokannasta haettiin alle 30-vuotiaita kuusikoita, joiden koko on yli viisi hehtaaria. Kuvioita opinnäytetyön aineistoksi kerättiin 36 kappaletta. Tutkimuksen aineisto käytiin mittaamassa maastossa kesällä 2020, ja sitä on täydennetty kesällä 2021. Maastomittauksissa kerättiin puuston kasvuun liittyviä tunnuksia sekä kasvupaikkatietoja. Inventoitujen tietojen pohjalta metsän tilaa sekä kasvua analysoitiin ja kuvioista valittiin 13 kuviota simulointiin, joka suoritettiin Motti-ohjelmistolla.
Simulointien tuloksista havaitaan, että kuusen kasvatuksesta saadaan tuottoa, mutta verrattuna männystä saataviin tuloihin on männyn kasvattaminen kannattavampaa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuusen taimettumiseen ja heikompaan kasvuun vaikuttavat maaperätekijät ja tuhot.
Kuusen kasvatuksen kannattavuutta voidaan parantaa viljelemällä kuusta sille sopiville kasvupaikoille sopivin menetelmin sekä hoitamalla metsiä. Sekapuustoisuuden suosiminen lisää metsien vastustuskykyä eri tuhonaiheuttajia vastaan sekä parantaa maan ominaisuuksia. Opinnäytetyöhön on koostettu tietoa yleisesti kuusen ja männyn tasaikäisrakenteisesta kasvatuksesta sekä kasvuun ja menestymiseen liittyvistä tekijöistä. Työ hyödyttää yksityisiä metsänomistajia pohtiessaan eri vaihtoehtoja metsänuudistusmenetelmiin.
Yhteismetsän tietokannasta haettiin alle 30-vuotiaita kuusikoita, joiden koko on yli viisi hehtaaria. Kuvioita opinnäytetyön aineistoksi kerättiin 36 kappaletta. Tutkimuksen aineisto käytiin mittaamassa maastossa kesällä 2020, ja sitä on täydennetty kesällä 2021. Maastomittauksissa kerättiin puuston kasvuun liittyviä tunnuksia sekä kasvupaikkatietoja. Inventoitujen tietojen pohjalta metsän tilaa sekä kasvua analysoitiin ja kuvioista valittiin 13 kuviota simulointiin, joka suoritettiin Motti-ohjelmistolla.
Simulointien tuloksista havaitaan, että kuusen kasvatuksesta saadaan tuottoa, mutta verrattuna männystä saataviin tuloihin on männyn kasvattaminen kannattavampaa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuusen taimettumiseen ja heikompaan kasvuun vaikuttavat maaperätekijät ja tuhot.
Kuusen kasvatuksen kannattavuutta voidaan parantaa viljelemällä kuusta sille sopiville kasvupaikoille sopivin menetelmin sekä hoitamalla metsiä. Sekapuustoisuuden suosiminen lisää metsien vastustuskykyä eri tuhonaiheuttajia vastaan sekä parantaa maan ominaisuuksia. Opinnäytetyöhön on koostettu tietoa yleisesti kuusen ja männyn tasaikäisrakenteisesta kasvatuksesta sekä kasvuun ja menestymiseen liittyvistä tekijöistä. Työ hyödyttää yksityisiä metsänomistajia pohtiessaan eri vaihtoehtoja metsänuudistusmenetelmiin.