Tiimin merkitys kotihoidon kuormituksessa
Jaakkola, Karoliina (2022)
Jaakkola, Karoliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317726
Tiivistelmä
Suomen kansallisena tavoitteena on hoitaa ikääntyvää ihmistä kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tilanne on kuitenkin ollut haasteellinen viimeiset vuodet. Kotihoidon työntekijät ovat mediassa tuoneet ilmi kuormitustaan ja väsymystään alaa vaivaavassa resurssipulassa. Avoimiin paikkoihin ei ole hakijoita, henkilökunnan ja johdon vaihtuvuus on suurta ja kotihoidon maine työpaikkana on huono. Työntekijät joutuvat tekemään työnsä kiireessä, tulemaan vapaapäivinään töihin ja tekemään tuplavuoroja. Entistä huonokuntoisemmat, muistisairauksista ja päihde- sekä mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat ovat entistä vaativampia, ja työntekijät kokevat huonoa omaatuntoa pystyessään tekemään vain välttämättömän.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu tutki erään kohtalaisen suuren kaupungin pyynnöstä kotihoidon henkilöstön työajan kohdentumista ja riittävyyttä. Tutkimus toteutettiin organisaation kehittämistoimenpiteenä useissa kaupungin kotihoidon tiimeissä. Kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajien työtä havainnoitiin tutkimuslomakkeen avulla työvuoroissa mukana kulkien ja työntekijöitä haastatellen. Syntyneestä aineistosta poimittiin sisällönanalyysilla tiimeihin, esihenkilöihin ja työhyvinvointiin liittyvä tieto ryhmittelyllä. Opinnäytetyön tavoitteena oli käsitellä kotihoidon tiimien sisäistä toimivuutta sekä niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työn aiheuttamaan kuormitukseen. Toisena tavoitteena oli pohtia esihenkilön vaikutusta tiimien toimivuuteen ja sen kehittämiseen.
Isoimmiksi ongelmiksi kävi ilmi resurssien puute ja sen aiheuttamat ongelmat työyhteisössä. Sekä esihenkilöiden että hoitajien vaihtuvuus, optimoinnin ongelmat ja jatkuva kiire kuormittavat tiimejä, laskevat työhyvinvointia ja työn laatua, sekä lisäävät pakoa alalta aiheuttaen haittaa sekä organisaation että yleisesti kotihoidon maineelle.
Kehittämisehdotuksiksi kotihoidon tiimien hyvinvointia lisäämään nousivat perehdytyksen,
työvuorosuunnittelun ja palkkauksen kehittäminen, lisäkoulutus sekä työhyvinvointiin, kuten tyky-toimintaan ja työnohjaukseen panostaminen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu tutki erään kohtalaisen suuren kaupungin pyynnöstä kotihoidon henkilöstön työajan kohdentumista ja riittävyyttä. Tutkimus toteutettiin organisaation kehittämistoimenpiteenä useissa kaupungin kotihoidon tiimeissä. Kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajien työtä havainnoitiin tutkimuslomakkeen avulla työvuoroissa mukana kulkien ja työntekijöitä haastatellen. Syntyneestä aineistosta poimittiin sisällönanalyysilla tiimeihin, esihenkilöihin ja työhyvinvointiin liittyvä tieto ryhmittelyllä. Opinnäytetyön tavoitteena oli käsitellä kotihoidon tiimien sisäistä toimivuutta sekä niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työn aiheuttamaan kuormitukseen. Toisena tavoitteena oli pohtia esihenkilön vaikutusta tiimien toimivuuteen ja sen kehittämiseen.
Isoimmiksi ongelmiksi kävi ilmi resurssien puute ja sen aiheuttamat ongelmat työyhteisössä. Sekä esihenkilöiden että hoitajien vaihtuvuus, optimoinnin ongelmat ja jatkuva kiire kuormittavat tiimejä, laskevat työhyvinvointia ja työn laatua, sekä lisäävät pakoa alalta aiheuttaen haittaa sekä organisaation että yleisesti kotihoidon maineelle.
Kehittämisehdotuksiksi kotihoidon tiimien hyvinvointia lisäämään nousivat perehdytyksen,
työvuorosuunnittelun ja palkkauksen kehittäminen, lisäkoulutus sekä työhyvinvointiin, kuten tyky-toimintaan ja työnohjaukseen panostaminen.