ICF-malli ammattien välisen yhteistyön edistäjänä
Savolainen, Nita (2022)
Savolainen, Nita
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110622091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110622091
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti terveydenhuoltojärjestelmän kuormitus on kasvanut väestön ikääntymisen ja pitkäaikaissairaiden määrän kasvun myötä. Tulevaisuudessa tarvitaan innovatiivisia keinoja turvaamaan työvoimaa sekä laadukkaita palveluita sosiaali- ja terveysalalla. Ammattien välistä koulutus- ja yhteistyökäytäntöä (IPECP) on esitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta ratkaisemaan ongelmaa. Ammattien välisen koulutus- ja yhteistyökäytännön hyödyntämisellä voidaan edistää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä sekä kaventaa kuilua koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Ammattien välisen yhteistyön käyttöönoton haasteena on ollut yhteisen kielen ja käytänteiden puuttuminen, johon ICF-viitekehyksen käyttöä on esitetty ratkaisuksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaisia ICF:n käytön kehittämiseen liittyviä tarpeita nousee esille koulutuksen ja työelämän näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto (n=11) kerättiin kesäkuussa 2021 etäyhteydellä järjestetyssä työpajasta. Työpajaan osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan lehtoreita ja Coronarian kuntoutustoimialan työntekijöitä. Osallistujien keskustelu tallennettiin, ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten perusteella ICF:n käytön kehittäminen edesauttaisi sen käyttöä. Työelämän näkökulmasta ICF:n näkyvyyttä tulisi nostaa, jotta se tunnistettaisiin paremmin yhteisenä kielenä ja työvälineenä. Koulutuksen näkökulmasta ICF tulisi sisällyttää opintojaksoille, jolloin voitaisiin varmistaa ICF-jatkumo läpi opintojen. ICF:n hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät olivat ICF:n käyttöön ja koulutukseen liittyvät kokemukset, moniammatillinen keskustelu ja yhteistyö työelämän kanssa, ICF-osaamisen taso sekä ICF:n käyttöönottoon liittyvät tekijät. Työelämän sekä koulutuksen näkökulmasta on yhteneviä tarpeita ICF:n käytön kehittämisen kannalta sekä samankaltaisia kokemuksia ICF:n hyödyntämiseen liittyvistä tekijöistä. Koulutuksen ja työelämän tulisi yhdessä kehittää sekä viedä ICF:n käyttöä eteenpäin.