Olen esimies ja haluan palautetta : palaute omasta johtamistyöstä -työkalu
Suomalainen, Sami (2022)
Suomalainen, Sami
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722898
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä teetetyn kyselyn kautta arvioitiin kehittämistyön tarpeellisuutta työelämässä. Vastaajien kokemuksien perusteella esimiehet eivät saa tarpeeksi palautetta työyhteisöltään kehittääkseen johtamistyötään. Kyselyn tulosten perusteella asetettiin opinnäytetyön tavoitteeksi tuottaa johtamistyötä tekeville henkilöille palautteen keräämiseen tarkoitettu työkalu.
Opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta työstä, kehittämistyönä rakennetusta palaute omasta johtamistyöstä -työkalusta sekä sen käyttöoppaasta. Kirjallisen työn ja käyttöoppaan tavoitteena on tukea työkalun käyttöä. Kehittämistyön suunnitteluvaiheessa kokonaisuus jaettiin kahdeksi osioksi. Ensimmäiseksi osioksi määriteltiin palautteen kerääminen työkalun avulla ja koonnoksen tuottaminen tulostettavaan muotoon. Toiseksi osioksi määriteltiin tulostetun koonnoksen tulkinta sekä kehittymissuunnitelman luominen tulkinnan pohjalta. Toinen osio rajattiin pois opinnäytetyöstä mahdollisen jatkokehittämisen ja -tutkimuksen myötä. Kirjallisen työn teoreettisen viitekehyksen sisältö rakennettiin lähdeaineiston avulla siten, että työkalun käyttäjälle muodostuu kokonaiskuva palautteen merkityksestä ja sen saamisen syy-seuraussuhteesta sekä oman johtamistyön kehittämisestä. Opinnäytetyön tiedonhankinnassa käytettiin kahta erilaista kyselyä, joiden tavoitteena kartoitettiin vastaajien kokemuksia hyvästä esimiestyöstä ja selvitettiin työkalussa muodostettujen arvioitavien kahdeksan väittämän rakennetta sekä niiden asettelua. Työkalu kehitettiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Kehittämistyön johtamisoppina käytetään transformationaalista johtamista, josta työkalun arvioitavana kohteina olevat kahdeksan väittämää muodostettiin. Työkalussa palaute kerätään työyhteisöltä niin numeraalisesti kuin sanallisesti eri näkökulmista. Näkökulmat koostuvat neljästä palauteryhmästä: oma-arvio, alaiset, vertaiset sekä arvioitavan henkilön esimiehet.
Tuloksena työkalussa kerätyn palauteryhmien numeraalisten palautteiden keskiarvot sekä sanalliset palautteet muodostuvat tulostettavalle koonnossivulle. Työkalun käyttöoppaaseen tehtiin lyhyt ohje palautteen tulkinnasta. Tuloksia voidaan myöhemmin vertailla seuraavan palaute- ja arviointitilanteen yhteydessä. Palautteen merkitys johtamistyön kehittämiselle on laaja, mutta saatu palaute itsessään ei ole riittävä. Palauteprosessi tarvitsee toimiakseen arvioitavan henkilön oman kehittämis- ja vahvuusalueidensa tunnistamisen sekä tahtotilan johtamistyönsä kehittämiselle. Opinnäytetyöni motivoi koko työyhteisöä johtamistyön palautteen keräämiseen ja tarjoaa onnistumisen edellytykset arvioitavan henkilön kehittämis- ja vahvuusalueiden tunnistamiseen.
Opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta työstä, kehittämistyönä rakennetusta palaute omasta johtamistyöstä -työkalusta sekä sen käyttöoppaasta. Kirjallisen työn ja käyttöoppaan tavoitteena on tukea työkalun käyttöä. Kehittämistyön suunnitteluvaiheessa kokonaisuus jaettiin kahdeksi osioksi. Ensimmäiseksi osioksi määriteltiin palautteen kerääminen työkalun avulla ja koonnoksen tuottaminen tulostettavaan muotoon. Toiseksi osioksi määriteltiin tulostetun koonnoksen tulkinta sekä kehittymissuunnitelman luominen tulkinnan pohjalta. Toinen osio rajattiin pois opinnäytetyöstä mahdollisen jatkokehittämisen ja -tutkimuksen myötä. Kirjallisen työn teoreettisen viitekehyksen sisältö rakennettiin lähdeaineiston avulla siten, että työkalun käyttäjälle muodostuu kokonaiskuva palautteen merkityksestä ja sen saamisen syy-seuraussuhteesta sekä oman johtamistyön kehittämisestä. Opinnäytetyön tiedonhankinnassa käytettiin kahta erilaista kyselyä, joiden tavoitteena kartoitettiin vastaajien kokemuksia hyvästä esimiestyöstä ja selvitettiin työkalussa muodostettujen arvioitavien kahdeksan väittämän rakennetta sekä niiden asettelua. Työkalu kehitettiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Kehittämistyön johtamisoppina käytetään transformationaalista johtamista, josta työkalun arvioitavana kohteina olevat kahdeksan väittämää muodostettiin. Työkalussa palaute kerätään työyhteisöltä niin numeraalisesti kuin sanallisesti eri näkökulmista. Näkökulmat koostuvat neljästä palauteryhmästä: oma-arvio, alaiset, vertaiset sekä arvioitavan henkilön esimiehet.
Tuloksena työkalussa kerätyn palauteryhmien numeraalisten palautteiden keskiarvot sekä sanalliset palautteet muodostuvat tulostettavalle koonnossivulle. Työkalun käyttöoppaaseen tehtiin lyhyt ohje palautteen tulkinnasta. Tuloksia voidaan myöhemmin vertailla seuraavan palaute- ja arviointitilanteen yhteydessä. Palautteen merkitys johtamistyön kehittämiselle on laaja, mutta saatu palaute itsessään ei ole riittävä. Palauteprosessi tarvitsee toimiakseen arvioitavan henkilön oman kehittämis- ja vahvuusalueidensa tunnistamisen sekä tahtotilan johtamistyönsä kehittämiselle. Opinnäytetyöni motivoi koko työyhteisöä johtamistyön palautteen keräämiseen ja tarjoaa onnistumisen edellytykset arvioitavan henkilön kehittämis- ja vahvuusalueiden tunnistamiseen.