Luontosuhde varhaiskasvatuksessa: kirjallisuuskatsaus
Rasi, Ida; Honka, Tiina (2023)
Rasi, Ida
Honka, Tiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153622
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten varhaiskasvattaja voi tukea lapsen luontosuhteen rakentumista osana varhaiskasvatuksen ympäristökasvatusta. Tavoitteinamme oli koota ilmiöstä tietoa yhteistyötahollemme sekä varhaiskasvatusta opiskeleville. Koottu tieto auttaa ammattilaisia ja opiskelijoita tulemaan tietoiseksi luontosuhteen hyödyistä ja sen rakentumisesta osana ympäristökasvatusta, sekä perustelemaan sitä, miksi varahaiskasvatuksessa ympäristökasvatus ja luontosuhteen rakentumisen tukeminen ovat tärkeitä. Tavoitteenamme oli myös oma oppiminen ja hyödyllisten toimintatapojen sisäistäminen. Tietoperustassa määritellään ympäristösuhde, luontosuhde ja varhaiskasvatus.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistoksi valikoitui yhdeksän aineistoa, joista viisi oli keskeisiä tutkimuksellemme. Tutkimusaineistomme koostui seuraavista yhdeksästä lähteestä: Ympäristökasvatus, kestävän tulevaisuuden käsikirja (Cantell 2020), Iloa ja Ihmettelyä (Parikka-Nihti & Suomela 2014), Ihminen ja ympäristö, (Niemelä 2011), Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Värri 2018), Varhaiskasvatuksen käsikirja (Hujala, Turja & Alijoki 2020), Ympäristökasvatuksen käsikirja (Cantell 2004), Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen (Salonen, Brady 2015), Retkellä: Lasten ja kaupunkiympäristön kohtaaminen (Raittila 2008), Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina: Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen (Koskinen 2010). Tutkimusaineistot analysointiin sisällönanalyysillä.
Tuloksiksemme muodostui 9 eri teemaa: Aistien käyttäminen, Henkilökohtaiseen ekologiaan tutustuminen, Leikki ja mielikuvitus, Havainnointi ja tiedonkeruu luonnosta, Taiteen hyödyntäminen, Osallistuminen, vastuullisuus ja varhaiskasvattajan esimerkki, Vuorovaikutus ympäristön kanssa, Empatia ja myötätunto, Kokemukset ja elämykset. Johtopäätöksissä totesimme, että lapsen luontosuhdetta voidaan tukea monin eri keinoin. Olennaista oli, että lapsi saa riittävästi erilaisia positiivisia kokemuksia luontoon liittyen erilaisissa ympäristöissä.
Ehdotamme jatkotutkimusaiheeksi toiminnallisia opinnäytetyöitä, joissa voidaan hyödyntää aineistostamme esiin nousseita teemoja sekä teoriaa ja rakentaa niitä apuna käyttäen lasten tarpeisiin vastaavia toiminnallisia harjoitteita.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistoksi valikoitui yhdeksän aineistoa, joista viisi oli keskeisiä tutkimuksellemme. Tutkimusaineistomme koostui seuraavista yhdeksästä lähteestä: Ympäristökasvatus, kestävän tulevaisuuden käsikirja (Cantell 2020), Iloa ja Ihmettelyä (Parikka-Nihti & Suomela 2014), Ihminen ja ympäristö, (Niemelä 2011), Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Värri 2018), Varhaiskasvatuksen käsikirja (Hujala, Turja & Alijoki 2020), Ympäristökasvatuksen käsikirja (Cantell 2004), Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen (Salonen, Brady 2015), Retkellä: Lasten ja kaupunkiympäristön kohtaaminen (Raittila 2008), Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina: Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen (Koskinen 2010). Tutkimusaineistot analysointiin sisällönanalyysillä.
Tuloksiksemme muodostui 9 eri teemaa: Aistien käyttäminen, Henkilökohtaiseen ekologiaan tutustuminen, Leikki ja mielikuvitus, Havainnointi ja tiedonkeruu luonnosta, Taiteen hyödyntäminen, Osallistuminen, vastuullisuus ja varhaiskasvattajan esimerkki, Vuorovaikutus ympäristön kanssa, Empatia ja myötätunto, Kokemukset ja elämykset. Johtopäätöksissä totesimme, että lapsen luontosuhdetta voidaan tukea monin eri keinoin. Olennaista oli, että lapsi saa riittävästi erilaisia positiivisia kokemuksia luontoon liittyen erilaisissa ympäristöissä.
Ehdotamme jatkotutkimusaiheeksi toiminnallisia opinnäytetyöitä, joissa voidaan hyödyntää aineistostamme esiin nousseita teemoja sekä teoriaa ja rakentaa niitä apuna käyttäen lasten tarpeisiin vastaavia toiminnallisia harjoitteita.