Hydrauliikkaöljyn partikkelianalyysinäytteen esikäsittely
Tenhomaa, Joni (2023)
Tenhomaa, Joni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215862
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää, kuinka paljon hydrauliikkaöljyn partikkelianalyysinäytteen esikäsittelyllä on vaikutusta analyysinäytteen tarkkuuteen. Tavoitteena oli tutkia, kuinka paljon näytteen sekoittamisella, lämmittämisellä sekä ultraäänikäsittelyllä on vaikutusta analyysin lopputuloksen tarkkuuteen.
Työ suoritettiin toimeksiantajan laboratoriotiloissa. Toimeksiantajalla oli valmiiksi laitteistot, jolla esikäsittelyt sekä analyysit saatiin suoritettua. Partikkelianalyysit suoritettiin PAMAS SBSS-laitteistolla ja tulokset esitettiin standardin ISO 4406:1999 mukaisesti.
Työ rajattiin siten, että esikäsittelyt ja mittaukset suoritettiin ainoastaan yhdelle hydrauliikkaöljy laadulle, mutta tuloksia voi soveltaa muillekin laaduille. Mittauksissa käytetty öljy oli puhdasta, suodattamatonta hydrauliikkaöljyä.
Tulokseksi saatiin kahdeksan eri näytteen analyysit ja niiden pohjalta tehty yhteenveto, josta selviää, että esikäsittelyllä on merkitystä partikkelianalyysinäytteen tarkkuuteen. Isoin merkitys oli näytteen sekoittamisella, jolla saatiin jopa kolminkertaistettua tietyn kokoisten epäpuhtauksien lukumäärä. Myös lämmit-täminen sekä ultraäänikäsittely paransivat tuloksen tarkkuutta ja näin tietoa öljyn kunnosta.
Työ suoritettiin toimeksiantajan laboratoriotiloissa. Toimeksiantajalla oli valmiiksi laitteistot, jolla esikäsittelyt sekä analyysit saatiin suoritettua. Partikkelianalyysit suoritettiin PAMAS SBSS-laitteistolla ja tulokset esitettiin standardin ISO 4406:1999 mukaisesti.
Työ rajattiin siten, että esikäsittelyt ja mittaukset suoritettiin ainoastaan yhdelle hydrauliikkaöljy laadulle, mutta tuloksia voi soveltaa muillekin laaduille. Mittauksissa käytetty öljy oli puhdasta, suodattamatonta hydrauliikkaöljyä.
Tulokseksi saatiin kahdeksan eri näytteen analyysit ja niiden pohjalta tehty yhteenveto, josta selviää, että esikäsittelyllä on merkitystä partikkelianalyysinäytteen tarkkuuteen. Isoin merkitys oli näytteen sekoittamisella, jolla saatiin jopa kolminkertaistettua tietyn kokoisten epäpuhtauksien lukumäärä. Myös lämmit-täminen sekä ultraäänikäsittely paransivat tuloksen tarkkuutta ja näin tietoa öljyn kunnosta.