Vertailututkimus tyttöjen jalkapalloakatemioiden pilottivaiheen ja B-SM joukkueiden toimintaympäristöistä
Korkeila, Iisa (2023)
Korkeila, Iisa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286856
Tiivistelmä
Tarkastelen opinnäytetyössäni vertailututkimuksella Suomen Palloliiton tyttöjen jalkapalloakatemioiden pilottivaiheiden ja B-SM-joukkueiden toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöt luovat pohjan jalkapallojoukkueiden ja seurojen toiminnalle. Opinnäytetyöni on toteutettu yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa, mikä kehittää ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tyttöjen jalkapalloakatemioita opinnäytetyöni kirjoittamisen aikaan. Tyttöjen pelaajakehitystoimintaan liittyvä hankemuotoinen strategiaprojekti käynnistettiin Palloliitossa marraskuussa 2020 ja sen tarkoituksena on rakentaa akatemiaympäristöjä 16–20-vuotiaille tytöille ja naisille. Hankkeen päätavoitteena on luoda Suomeen akatemiamalli, mikä mahdollistaa urheilijoiden arkeen laadukkaat olosuhteet. Tällä hetkellä opinnäytetyötä kirjoittaessani maaliskuussa 2023 tyttöjen jalkapalloakatemiatoiminta on pilottivaiheessa ja varsinaisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2024.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutustua molempien ympäristöjen toimintaan ja olosuhteisiin. Tutkimusaineistona ovat Palloliiton teettämään kyselyyn osallistuneet neljä varsinaista pilottiakatemiaa, itse keräämieni kahden B-SM-joukkueiden ja valmentajien haastattelut sekä tutustumiskäynnit eri toimintaympäristöissä. Palloliiton teettämässä kyselyssä kaikki pelaajat täyttivät lomakkeen jokaisen tapahtuman jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä havaintoja toimintaympäristöistä, niiden eroista ja samankaltaisuuksista. Tutkimus yhdistää sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen. Tutkimuksen tärkeimpänä menetelmänä on tilastollinen eli määrällinen tutkimus. Tämän tutkimuksen menetelmäteoriaa kutsutaan vertailututkimukseksi.
Tutkimus osoitti, että pilottiakatemioiden joukkueilla oli käytettävissään paremmat resurssit ja olosuhteet kuin B-SM joukkueilla. Tuloksista nousi merkittävästi esiin niin rahalliset resurssit kuin joukkueiden henkilöstöresurssit, pelaajamäärät, käytettävissä olevat erilaiset asiantuntijapalvelut sekä harjoitteluolosuhteet. Pääsääntöisesti pilottiakatemioiden toiminta oli ammattimaisempaa, mutta tiettyjä osa-alueita tarkasteltaessa erot eivät näyttäytyneet merkittävinä. On huomionarvoista, että jokainen joukkue ja seura on erilainen, eikä kaikilla ole samoja olosuhteita tai resursseja käytettävissään. Tutkimuksessa oli mukana vain kaksi kontrolliryhmää, joita verrattiin neljään pilottiakatemia ryhmään. Tulosten tarkastelussa ja analysoinnissa on huomioitava, että tulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, mutta niistä saadaan tietynlainen kokonaiskuva toimintaympäristöjen nykyisestä toiminnasta, samankaltaisuuksista sekä eroavaisuuksista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustulosten perusteella niin Palloliitto, kuten myös kaikki seurat ja yksittäiset joukkueet saavat tutkimuksen tuloksista merkittävää ja arvokasta tietoa oman toimintansa tarkasteluun ja kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa näkökulmana ovat olleet toimintaympäristöt, mutta pelaajakehityksen näkökulman rooli olisi myös merkittävä tarkastelun ja tutkimuksen kohde. Tyttöjen jalkapalloakatemioita ja ylipäätään kaikkea tyttöjen jalkapalloon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä kohtaan on tulevaisuudessa suuri tarve, sillä tyttöjen jalkapalloa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin poikien jalkapalloa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutustua molempien ympäristöjen toimintaan ja olosuhteisiin. Tutkimusaineistona ovat Palloliiton teettämään kyselyyn osallistuneet neljä varsinaista pilottiakatemiaa, itse keräämieni kahden B-SM-joukkueiden ja valmentajien haastattelut sekä tutustumiskäynnit eri toimintaympäristöissä. Palloliiton teettämässä kyselyssä kaikki pelaajat täyttivät lomakkeen jokaisen tapahtuman jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä havaintoja toimintaympäristöistä, niiden eroista ja samankaltaisuuksista. Tutkimus yhdistää sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen. Tutkimuksen tärkeimpänä menetelmänä on tilastollinen eli määrällinen tutkimus. Tämän tutkimuksen menetelmäteoriaa kutsutaan vertailututkimukseksi.
Tutkimus osoitti, että pilottiakatemioiden joukkueilla oli käytettävissään paremmat resurssit ja olosuhteet kuin B-SM joukkueilla. Tuloksista nousi merkittävästi esiin niin rahalliset resurssit kuin joukkueiden henkilöstöresurssit, pelaajamäärät, käytettävissä olevat erilaiset asiantuntijapalvelut sekä harjoitteluolosuhteet. Pääsääntöisesti pilottiakatemioiden toiminta oli ammattimaisempaa, mutta tiettyjä osa-alueita tarkasteltaessa erot eivät näyttäytyneet merkittävinä. On huomionarvoista, että jokainen joukkue ja seura on erilainen, eikä kaikilla ole samoja olosuhteita tai resursseja käytettävissään. Tutkimuksessa oli mukana vain kaksi kontrolliryhmää, joita verrattiin neljään pilottiakatemia ryhmään. Tulosten tarkastelussa ja analysoinnissa on huomioitava, että tulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, mutta niistä saadaan tietynlainen kokonaiskuva toimintaympäristöjen nykyisestä toiminnasta, samankaltaisuuksista sekä eroavaisuuksista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustulosten perusteella niin Palloliitto, kuten myös kaikki seurat ja yksittäiset joukkueet saavat tutkimuksen tuloksista merkittävää ja arvokasta tietoa oman toimintansa tarkasteluun ja kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa näkökulmana ovat olleet toimintaympäristöt, mutta pelaajakehityksen näkökulman rooli olisi myös merkittävä tarkastelun ja tutkimuksen kohde. Tyttöjen jalkapalloakatemioita ja ylipäätään kaikkea tyttöjen jalkapalloon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä kohtaan on tulevaisuudessa suuri tarve, sillä tyttöjen jalkapalloa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin poikien jalkapalloa.