Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan : asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville
Rauhala, Elina (2023)
Rauhala, Elina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062624319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062624319
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluyksikön tehtävänä on valvoa ja kehittää vammaispalveluiden laatua sekä ohjata palveluntuottajia toiminnassaan. Vuoden 2022 ja kevään 2023 aikana toteutin vammaistyön ostopalveluyksikössä kehittämistyön, jonka tavoitteena oli saada kehitysvammaisten asumispalveluiden asukkaiden ja heidän omaistensa kokemuksia ja mielipiteitä esille valvontaprosessissa.
Opinnäytetyöni alkuvaiheessa toteutin laajan alkukartoituksen muiden kuntien tarkastuskertomuksista vuosilta 2019–2021. Kartoituksen perusteella asiakkaiden ja omaisten ääni ei juurikaan kuulunut tai näkynyt valvontaraporteissa. Näin opinnäytetyöni aihe sai vahvistusta aiheen esille nostamiseksi. Teoreettinen viitekehys muodostui osallisuuden ja asiakasosallisuuden kautta, jossa asukkaiden ja heidän omaisten ääni sekä mielipide asumispalvelusta saadaan näkyville. Opinnäytetyössäni kehitin yhdessä vammaistyön ostopalvelutiimin kanssa haastattelulomakkeet sekä -käytännöt kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontakäynneille. Sen lisäksi tuli huomioida selkokielisyys sekä kuvallinen tuki kehitysvammaisten asukkaiden haastatteluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opinnäytetyöni on tämän kattavan kehittämistyön raportti.
Haastattelukysymysten keskeisimmät teemat kartoitin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatukriteerien sekä Helsingin kaupungin kehitysvammaisten asumispalveluiden palvelukuvauksen pohjalta. Varsinaiset asukashaastattelut toteutin tammikuussa 2023 kahtena eri päivänä ostopalveluyksikön järjestämän valvontakäynnin yhteydessä. Haastateltavia asukkaita oli yhteensä 13. Kyseessä oli tehostettu ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö, jossa asui 16 eri ikäistä kehitysvammaista aikuista. Yhdeksän omaista ja läheistä haastateltiin puhelimitse ennen ja jälkeen valvontakäynnin heille sopivina ajankohtina.
Haastattelulomake sekä kuvallinen tuki toimi noin puolessa asukashaastatteluja. Haastattelulomakkeisiin kerätyn tiedon avulla kyseisen asumisyksikön palvelun laatua sekä sisältöä oli mahdollista arvioida ja saatu tieto täydensi valvontaan osallistuvien työntekijöiden arvioita yksikön toiminnasta. Vaikeimmin kehitysvammaisten asukkaiden haastattelu ei tässä tutkimuksessa onnistunut puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastattelun ohessa oli kuitenkin mahdollista tehdä muita huomioita kyseisten asukkaiden palvelun laadusta. Omaisten osalta puhelinhaastatteluista saatu tieto täydensi asiakashaastatteluja. Lisäksi omaiset antoivat tärkeää tietoa niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse pystyneet kommunikoimaan taikka osallistumaan haastatteluihin.
Kehitettävää on edelleen siinä, miten laajasti kehitysvammaiset asukkaat voivat asumispalveluunsa vaikuttaa ja millaisin kommunikaation keinoin heille asioita selvennetään. Omaisille suunnattuja puhelinhaastatteluja tullaan Helsingin vammaistyön ostopalveluyksikössä myös jatkamaan valvonnan osalta. Omaisten puhelinhaastattelujen organisointi vie enemmän aikaa sekä resursseja. Tästä syystä niiden tekeminen tulee jatkossa kohdentaa esimerkiksi asumisyksiköihin, joissa asuu vaikeammin kehitysvammaisia asiakkaita.
Opinnäytetyöni alkuvaiheessa toteutin laajan alkukartoituksen muiden kuntien tarkastuskertomuksista vuosilta 2019–2021. Kartoituksen perusteella asiakkaiden ja omaisten ääni ei juurikaan kuulunut tai näkynyt valvontaraporteissa. Näin opinnäytetyöni aihe sai vahvistusta aiheen esille nostamiseksi. Teoreettinen viitekehys muodostui osallisuuden ja asiakasosallisuuden kautta, jossa asukkaiden ja heidän omaisten ääni sekä mielipide asumispalvelusta saadaan näkyville. Opinnäytetyössäni kehitin yhdessä vammaistyön ostopalvelutiimin kanssa haastattelulomakkeet sekä -käytännöt kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontakäynneille. Sen lisäksi tuli huomioida selkokielisyys sekä kuvallinen tuki kehitysvammaisten asukkaiden haastatteluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opinnäytetyöni on tämän kattavan kehittämistyön raportti.
Haastattelukysymysten keskeisimmät teemat kartoitin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatukriteerien sekä Helsingin kaupungin kehitysvammaisten asumispalveluiden palvelukuvauksen pohjalta. Varsinaiset asukashaastattelut toteutin tammikuussa 2023 kahtena eri päivänä ostopalveluyksikön järjestämän valvontakäynnin yhteydessä. Haastateltavia asukkaita oli yhteensä 13. Kyseessä oli tehostettu ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö, jossa asui 16 eri ikäistä kehitysvammaista aikuista. Yhdeksän omaista ja läheistä haastateltiin puhelimitse ennen ja jälkeen valvontakäynnin heille sopivina ajankohtina.
Haastattelulomake sekä kuvallinen tuki toimi noin puolessa asukashaastatteluja. Haastattelulomakkeisiin kerätyn tiedon avulla kyseisen asumisyksikön palvelun laatua sekä sisältöä oli mahdollista arvioida ja saatu tieto täydensi valvontaan osallistuvien työntekijöiden arvioita yksikön toiminnasta. Vaikeimmin kehitysvammaisten asukkaiden haastattelu ei tässä tutkimuksessa onnistunut puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastattelun ohessa oli kuitenkin mahdollista tehdä muita huomioita kyseisten asukkaiden palvelun laadusta. Omaisten osalta puhelinhaastatteluista saatu tieto täydensi asiakashaastatteluja. Lisäksi omaiset antoivat tärkeää tietoa niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse pystyneet kommunikoimaan taikka osallistumaan haastatteluihin.
Kehitettävää on edelleen siinä, miten laajasti kehitysvammaiset asukkaat voivat asumispalveluunsa vaikuttaa ja millaisin kommunikaation keinoin heille asioita selvennetään. Omaisille suunnattuja puhelinhaastatteluja tullaan Helsingin vammaistyön ostopalveluyksikössä myös jatkamaan valvonnan osalta. Omaisten puhelinhaastattelujen organisointi vie enemmän aikaa sekä resursseja. Tästä syystä niiden tekeminen tulee jatkossa kohdentaa esimerkiksi asumisyksiköihin, joissa asuu vaikeammin kehitysvammaisia asiakkaita.