Kuminan vaikutus esikasvina viljojen satotasoihin
Suutala, Noora (2024)
Suutala, Noora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262022
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuminan esikasvivaikutusta viljojen satotasoihin. Tavoitteena on tuoda esille myös viljelytoimenpiteiden sekä seosviljelyn mahdollisuuksia. Opinnäytetyön avulla tutkitaan kuminan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen sekä maan kasvukuntoon. Kuminan vaikutusta viljojen satotasoihin on tutkittu vähän, kuten myös kuminan esikasviarvoa, joten tavoitteena on myös tuoda ajankohtaisempaa tutkimusta kuminan positiivisesta vaikutuksesta esikasvina.
Kuminan viljely on sopimusviljelyä ja Suomessa esimerkiksi Caraway Finland Oy lajittelee ja pakkaa sopimusviljelijöiden kuminaa ja myy kuminaa tehtaalta maailmalle. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Caraway Finland Oy.
Opinnäytetyön kvantitatiivisessa tutkimuksessa 600:lle Caraway Finland Oy:n sopimusviljelijöille lähetettiin anonyymi kysely sekä ruotsiksi että suomeksi. Kyselyn tulosten avulla tutkittiin kuminan viljelytoimenpiteitä, viljojen satotasoja kuminan viljelyn jälkeen sekä avoimen kysymyksen avulla kartoitettiin viljelijöiden kokemuksia kuminan esikasviarvosta.
Kyselyyn vastasi 166 sopimusviljelijää ja kyselyn avulla selvisi, että kuminalla on monivuotinen maanparannusvaikutus ja että sopimusviljelijöiden viljelykierrossa oli pääasiassa yksivuotisia viljoja kuminan lisäksi. Kuminaa ei viljelty yleisesti seosviljelyksenä sekä kuminan jälkeen viljeltiin kaikista eniten ohraa. Keskimääräiset viljasadot olivat 4000 kg/ha. Kyselyn tulosten perusteella viljasadon määrä oli kuminan viljelyn jälkeen 500 kg/ha parempi 52 vastaajan mukaan ja 300 kg/ha parempi 45 vastaajalla. Jopa yli 800 kg/ha viljasadon nousu kuminan viljelyn jälkeen oli saavuttanut 24 kyselyyn vastanneista. Vain 29 vastaajan mukaan kuminalla ei ollut vaikutusta viljojen sadon määrään. Kuminalla ei ollut vastaajien mukaan kuitenkaan viljasadon määrään alentavaa vaikutusta.
Sopimusviljelijöiden kokemuksista nousi esille kuminan esikasviarvoon liittyen erityisesti kuminan maanparannusvaikutus, työhuippujen vähentyminen, kuminan viljelyn kannattavuus sekä kuminan positiivinen vaikutus viljojen jälkeen pellon puhdistamiseen taudeista ja monivuotisista rikkakasveista.
Kuminan viljely on sopimusviljelyä ja Suomessa esimerkiksi Caraway Finland Oy lajittelee ja pakkaa sopimusviljelijöiden kuminaa ja myy kuminaa tehtaalta maailmalle. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Caraway Finland Oy.
Opinnäytetyön kvantitatiivisessa tutkimuksessa 600:lle Caraway Finland Oy:n sopimusviljelijöille lähetettiin anonyymi kysely sekä ruotsiksi että suomeksi. Kyselyn tulosten avulla tutkittiin kuminan viljelytoimenpiteitä, viljojen satotasoja kuminan viljelyn jälkeen sekä avoimen kysymyksen avulla kartoitettiin viljelijöiden kokemuksia kuminan esikasviarvosta.
Kyselyyn vastasi 166 sopimusviljelijää ja kyselyn avulla selvisi, että kuminalla on monivuotinen maanparannusvaikutus ja että sopimusviljelijöiden viljelykierrossa oli pääasiassa yksivuotisia viljoja kuminan lisäksi. Kuminaa ei viljelty yleisesti seosviljelyksenä sekä kuminan jälkeen viljeltiin kaikista eniten ohraa. Keskimääräiset viljasadot olivat 4000 kg/ha. Kyselyn tulosten perusteella viljasadon määrä oli kuminan viljelyn jälkeen 500 kg/ha parempi 52 vastaajan mukaan ja 300 kg/ha parempi 45 vastaajalla. Jopa yli 800 kg/ha viljasadon nousu kuminan viljelyn jälkeen oli saavuttanut 24 kyselyyn vastanneista. Vain 29 vastaajan mukaan kuminalla ei ollut vaikutusta viljojen sadon määrään. Kuminalla ei ollut vastaajien mukaan kuitenkaan viljasadon määrään alentavaa vaikutusta.
Sopimusviljelijöiden kokemuksista nousi esille kuminan esikasviarvoon liittyen erityisesti kuminan maanparannusvaikutus, työhuippujen vähentyminen, kuminan viljelyn kannattavuus sekä kuminan positiivinen vaikutus viljojen jälkeen pellon puhdistamiseen taudeista ja monivuotisista rikkakasveista.