Vuoropäälliköiden näkemyksiä organisaation urakehitysmahdollisuuksista ravintola-alalla
Helle, Satu (2024)
Helle, Satu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403154441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403154441
Tiivistelmä
Työelämän ennustettavuus on vähentynyt, minkä seurauksena perinteinen nousujohteinen urakäsitys on antanut tilaa yksilöllisten taitojen, joustavuuden ja sopeutumiskyvyn korostamiselle. Yksilökeskeisempi lähestymistapa uranhallintaan edellyttää vahvaa vuorovaikutusta organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Yhteinen uranhallinta tukee ammattitaitoisen ja joustavan työvoiman ylläpitoa sekä edistää uratavoitteiden saavuttamista alalla, joka yleisesti tunnetaan alttiudestaan ulkoisen toimintaympäristön muutoksille.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle ravintola-alan organisaatiolle. Työn taustalla vaikutti tarve tunnistaa esihenkilöiden osaamiseen liittyviä kehitystarpeita sekä valmiuksia edetä yrityksen sisällä. Tutkimus rajattiin vuoropäälliköihin ja sen tarkoituksena oli saada ymmärrystä uraan liittyvistä kokemuksista, tavoitteista, sekä suunnitelmista niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena oli selvittää suhtautumista sekä omien uraodotusten vastaavuutta organisaation tarjoamiin urakehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään mahdollisia urakehitystä haastavia tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella otteella ja sitä varten haastateltiin neljää organisaatiossa työskentelevää vuoropäällikköä syksyllä 2023. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Aineiston perusteella keskeisiksi kokonaisuuksiksi nousivat näkemykset etenemisestä, osaamisen kehitystarpeet, työn veto- ja pitovoimatekijät, oman uran hallinta sekä esihenkilöiden tuki.
Tulosten perusteella urasuunnitelmat ja organisaation tarjoamat uramahdollisuudet vastasivat suurilta osin toisiaan mutta niitä haastoivat sijainti sekä uratuen epätasalaatuisuus. Esihenkilöiden tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi nykyisessä tehtävässä onnistumisen, oppimisen, rohkaisun, työssä viihtymisen ja etenemisen kannalta. Uraan liittyvää tukea oli yleisesti saatavilla hyvin, mutta sen tasalaatuisuudessa oli vaihtelevuutta. Koulutuksen merkitys jäi inhimillisen tuen varjoon ja varsinainen tuki tai sen puute vaikuttivat siihen, miten tulevaisuus organisaatiossa nähtiin.
Tulosten tulkinnan perusteella yksilön ja organisaation yhteisen uranhallinnan sujuvoittamiseksi kaivattiin tukea ja yksilöllisyyttä. Kehittämistoimenpiteiksi ehdotettiin mentorointia, selkeämpää uraviestintää, sekä toimintatapoja esihenkilöltä saadun tuen tasalaatuistamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle ravintola-alan organisaatiolle. Työn taustalla vaikutti tarve tunnistaa esihenkilöiden osaamiseen liittyviä kehitystarpeita sekä valmiuksia edetä yrityksen sisällä. Tutkimus rajattiin vuoropäälliköihin ja sen tarkoituksena oli saada ymmärrystä uraan liittyvistä kokemuksista, tavoitteista, sekä suunnitelmista niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena oli selvittää suhtautumista sekä omien uraodotusten vastaavuutta organisaation tarjoamiin urakehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään mahdollisia urakehitystä haastavia tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella otteella ja sitä varten haastateltiin neljää organisaatiossa työskentelevää vuoropäällikköä syksyllä 2023. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Aineiston perusteella keskeisiksi kokonaisuuksiksi nousivat näkemykset etenemisestä, osaamisen kehitystarpeet, työn veto- ja pitovoimatekijät, oman uran hallinta sekä esihenkilöiden tuki.
Tulosten perusteella urasuunnitelmat ja organisaation tarjoamat uramahdollisuudet vastasivat suurilta osin toisiaan mutta niitä haastoivat sijainti sekä uratuen epätasalaatuisuus. Esihenkilöiden tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi nykyisessä tehtävässä onnistumisen, oppimisen, rohkaisun, työssä viihtymisen ja etenemisen kannalta. Uraan liittyvää tukea oli yleisesti saatavilla hyvin, mutta sen tasalaatuisuudessa oli vaihtelevuutta. Koulutuksen merkitys jäi inhimillisen tuen varjoon ja varsinainen tuki tai sen puute vaikuttivat siihen, miten tulevaisuus organisaatiossa nähtiin.
Tulosten tulkinnan perusteella yksilön ja organisaation yhteisen uranhallinnan sujuvoittamiseksi kaivattiin tukea ja yksilöllisyyttä. Kehittämistoimenpiteiksi ehdotettiin mentorointia, selkeämpää uraviestintää, sekä toimintatapoja esihenkilöltä saadun tuen tasalaatuistamiseen.