Furiinipuutteisen hiiren suolistotulehduksen karakterisointi : Geeniekspressioanalyysi hiiren paksusuolen kudosnäytteistä
Niininen, Wilhelmiina (2014)
Niininen, Wilhelmiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217894
Tiivistelmä
Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia ja uusiutuvia tulehdustiloja suolistossa, eikä niiden syytä vielä tarkasti tunneta. Kaksi yleisintä tulehduksellista suolistosairautta ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus. Sairauksien oletetaan syntyvän normaalin mikrobiflooran aiheuttamasta tavallista voimakkaammasta immuunivasteesta suoliston limakalvoilla, mistä seuraa kudosten vahingoittuminen. Lisätekijöitä ovat geneettinen alttius sekä ympäristön ja ravinnon vaikutukset.
Tiettyjen T-soluvasteiden tiedetään vaikuttavan suolistotulehduksen syntyyn. Lisäksi T-soluaktivaation ja proinflammatoristen sytokiinien erityksen on osoitettu kroonistuvan suolistosairauksissa. Hiirille on todettu syntyvän suolistotulehdus, kun niiden T-soluista on poistettu proproteiinikonvertaasientsyymi furiini. Furiinin on osoitettu säätelevän immuunijärjestelmää, mutta sen toimintaa suolistotulehduksessa ei vielä kuitenkaan täysin tunneta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ennalta valittujen sytokiinien ja transkriptiotekijöiden ekspressoitumista suolistotulehduksessa. Työn avulla oli mahdollista saada osaltaan selville tulehduksen mekanismeja sekä nähdä millaisia eroja sytokiiniekspressiossa muodostuu, kun furiini on poistettu T-soluista ja myeloisista soluista. Tarkoituksena oli karakterisoida suolistotulehdus hiirilinjasta, jossa furiini on poistettu T-soluista ja tarkastella mahdollisia tulehduksen merkkejä linjassa, jossa furiini on poistettu hiiren myeloisista soluista. Karakterisointi tehtiin kvantitatiivisen sytokiini- ja transkriptiotekijäekspressioanalyysin avulla.
Sytokiiniekspressio oli suurinta niillä hiirillä, joilla furiini oli poistettu T-soluista. Villityypin hiirillä ekspressiotasot olivat odotetusti pienemmät. Myeloisen furiinipuutteisen hiirilinjan sytokiiniekspressiot olivat niin ikään furiini-T-solupuutteisia hiiriä pienemmät, eikä niillä todettu erityisiä tulehduksen merkkejä. Saadut tulokset tukevat aiempia oletuksia siitä, että proinflammatoristen sytokiinien tuotanto tulehduksellisissa suolistosairauksissa on lisääntynyt. Myös furiinilla on tulehduksen kehittymisessä merkitystä, mutta sen toiminta on rajoittunut T-imusoluihin, sillä poistettaessa furiini T-soluista syntyy tulehdus. Sen sijaan furiinin puuttuminen myeloisista soluista ei merkitsevästi kiihdytä tulehdusta. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää suoliston mikrobikantaa kudosspesifisesti poistogeenisistä furiinilinjoista, jolloin furiinin mahdollisesta yhteydestä mikrobistoon saataisiin lisää tietoa.
Tiettyjen T-soluvasteiden tiedetään vaikuttavan suolistotulehduksen syntyyn. Lisäksi T-soluaktivaation ja proinflammatoristen sytokiinien erityksen on osoitettu kroonistuvan suolistosairauksissa. Hiirille on todettu syntyvän suolistotulehdus, kun niiden T-soluista on poistettu proproteiinikonvertaasientsyymi furiini. Furiinin on osoitettu säätelevän immuunijärjestelmää, mutta sen toimintaa suolistotulehduksessa ei vielä kuitenkaan täysin tunneta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ennalta valittujen sytokiinien ja transkriptiotekijöiden ekspressoitumista suolistotulehduksessa. Työn avulla oli mahdollista saada osaltaan selville tulehduksen mekanismeja sekä nähdä millaisia eroja sytokiiniekspressiossa muodostuu, kun furiini on poistettu T-soluista ja myeloisista soluista. Tarkoituksena oli karakterisoida suolistotulehdus hiirilinjasta, jossa furiini on poistettu T-soluista ja tarkastella mahdollisia tulehduksen merkkejä linjassa, jossa furiini on poistettu hiiren myeloisista soluista. Karakterisointi tehtiin kvantitatiivisen sytokiini- ja transkriptiotekijäekspressioanalyysin avulla.
Sytokiiniekspressio oli suurinta niillä hiirillä, joilla furiini oli poistettu T-soluista. Villityypin hiirillä ekspressiotasot olivat odotetusti pienemmät. Myeloisen furiinipuutteisen hiirilinjan sytokiiniekspressiot olivat niin ikään furiini-T-solupuutteisia hiiriä pienemmät, eikä niillä todettu erityisiä tulehduksen merkkejä. Saadut tulokset tukevat aiempia oletuksia siitä, että proinflammatoristen sytokiinien tuotanto tulehduksellisissa suolistosairauksissa on lisääntynyt. Myös furiinilla on tulehduksen kehittymisessä merkitystä, mutta sen toiminta on rajoittunut T-imusoluihin, sillä poistettaessa furiini T-soluista syntyy tulehdus. Sen sijaan furiinin puuttuminen myeloisista soluista ei merkitsevästi kiihdytä tulehdusta. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää suoliston mikrobikantaa kudosspesifisesti poistogeenisistä furiinilinjoista, jolloin furiinin mahdollisesta yhteydestä mikrobistoon saataisiin lisää tietoa.