Bevarande av tyst kunskap inom tredje sektorn i Finland
Håkans, Anna (2024)
Håkans, Anna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184619
Tiivistelmä
Tieto on yksi organisaation tärkeimmistä resursseista. Osa tietämyksestä on eksplisiittistä ja helposti jaettavaa, mutta työntekijöillä on myös paljon sellaista tietoa, jota ei ole tallennettu mihinkään, niin sanottua hiljaista tietoa. Hiljainen tieto on uskomattoman tärkeää organisaatiolle, ja siksi jokaisen organisaation edun mukaista olisi onnistua sen säilömisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia kolmannen sektorin organisaatioilla on hyödyntää työntekijöiden hiljaista tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia, mitä menetelmiä käytetään ja mitkä soveltuvat hiljaisen tiedon säilyttämiseen ja laatia suosituksia menetelmistä, joita organisaatiot voivat käyttää onnistuakseen paremmin hiljaisen tiedon jakamisessa ja säilyttämisessä.
Tutkimuksella on laadullinen lähestymistapa ja se toteutettiin kolmen fokusryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluihin osallistui yhteensä kahdeksan edustajaa eri kolmannen sektorin organisaatioista. Analyysimenetelmäksi valittiin sisällönanalyysi.
Tulokset osoittivat, että kolmannen sektorin organisaatiot arvostavat työntekijöidensä hiljaista tietoa ja tunnustavat sen merkityksen. Harvat organisaatiot olivat kuitenkin aiemmin aktiivisesti pohtineet, miten hiljaista tietoa voitaisiin säilyttää. Organisaatioiden oli helpompi pohtia, mitä menetelmiä voitaisiin käyttää hiljaisen tiedon siirtämiseen ja säilyttämiseen, kuin sitä mitä menetelmiä aktiivisesti käytettiin. Tutkimuksessa tunnistettiin lopulta kahdeksan menetelmää, jotka tukevat organisaation kykyä siirtää ja säilyttää hiljaista tietoa. Kokouksia ja keskusteluja pidettiin yhtenä sopivimmista menetelmistä hiljaisen tiedon siirtämiseen ja säilyttämiseen organisaatiossa. Kyselyn tuloksissa tunnistetuista menetelmistä laadittiin lista suositeltavista menetelmistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia kolmannen sektorin organisaatioilla on hyödyntää työntekijöiden hiljaista tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia, mitä menetelmiä käytetään ja mitkä soveltuvat hiljaisen tiedon säilyttämiseen ja laatia suosituksia menetelmistä, joita organisaatiot voivat käyttää onnistuakseen paremmin hiljaisen tiedon jakamisessa ja säilyttämisessä.
Tutkimuksella on laadullinen lähestymistapa ja se toteutettiin kolmen fokusryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluihin osallistui yhteensä kahdeksan edustajaa eri kolmannen sektorin organisaatioista. Analyysimenetelmäksi valittiin sisällönanalyysi.
Tulokset osoittivat, että kolmannen sektorin organisaatiot arvostavat työntekijöidensä hiljaista tietoa ja tunnustavat sen merkityksen. Harvat organisaatiot olivat kuitenkin aiemmin aktiivisesti pohtineet, miten hiljaista tietoa voitaisiin säilyttää. Organisaatioiden oli helpompi pohtia, mitä menetelmiä voitaisiin käyttää hiljaisen tiedon siirtämiseen ja säilyttämiseen, kuin sitä mitä menetelmiä aktiivisesti käytettiin. Tutkimuksessa tunnistettiin lopulta kahdeksan menetelmää, jotka tukevat organisaation kykyä siirtää ja säilyttää hiljaista tietoa. Kokouksia ja keskusteluja pidettiin yhtenä sopivimmista menetelmistä hiljaisen tiedon siirtämiseen ja säilyttämiseen organisaatiossa. Kyselyn tuloksissa tunnistetuista menetelmistä laadittiin lista suositeltavista menetelmistä.