Ravitsemuskäyttäytyminen ja -tietoisuus jalkapallon miesten Ykkösen pelaajien keskuudessa
Porkka, Jonne (2024)
Porkka, Jonne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275243
Tiivistelmä
Urheilijoiden pyrkiessä urheilusuoritusten optimointiin, on tärkeää ottaa arkipäiväisessä toiminnassa huomioon ravitsemuksen eri osa-alueita. Etenkin makro- ja mikroravintoaineiden riittävä saanti tulisi taata, sekä samalla ottaa huomioon päivittäiset vaihtelut kuluttamisessa esimerkiksi harjoitusten raskauden suhteen. Ravitsemuskäyttäytymisen dynaamisuuteen vaikuttaa elämän aikana ravitsemuksesta koottu tieto, sekä esimerkiksi sosiokulttuuriset ja yksilölliset vaikutukset.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia Suomen miesten Ykkösessä kaudella -23 pelanneiden pelaajien ravitsemuskäyttäytymistä, ravitsemustietämystä, sekä tietoisuutta omista toimistaan. Tavoitteena on saada näkemystä tämän tason pelaajien ravitsemuksesta, sekä sen takana toimivista periaatteista, sillä aiheesta ei ole tutkimuksia Suomessa vielä tehty.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ymmärtävää, eli laadullista tutkimusta. Etenkin intentionaalisuuden ajatuksia pyrittiin selvittämään. Kohderyhmänä toimi kaudella -23 miesten Ykköstä pelanneet pelaajat, joiden avulla kerättiin aineisto (n = 30) anonyymisti Webropolissa rakennetulla internetkyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa selvitettiin pelaajien omia näkemyksiä ravitsemuskäyttäytymisestään, sekä konkreettisia toimia ravitsemuskäytännöissä kahdeksan monivalinnan, ja kahden avoimen kysymyksen avulla.
Itse ravitsemus vaihteli vastaajien kesken runsaasti. D-vitamiini ja proteiinilisät olivat useimmin mainitut lisäravinteet, ja keskiarvo vastaajien ruokailutottumusten laadun arvioinnissa oli 3,7 (1–5). Elämänsä aikana eniten tietoa laadukkaasta ravitsemuksesta oli ajateltu tulleen henkilökohtaisen tutkimuksen ja lukemisen, sekä urheiluyhteisön kautta.
Edellisen vuoden aikana ravitsemusammattilaiselta saatu tieto korreloitui vastaajilla automaattisesti korkeampaan arvosanaan ravitsemustottumusten arvioinnissa. Toisena päälähteenä toimi internet, joka voi olla joko erittäin hyvä lähde ravitsemuksesta tiedon saamiselle, tai sitten täysin vastakohtainen. Ravitsemuksen suunnittelua tehtiin etenkin päiväkohtaisella tasolla, mutta sen kuvailun huomattiin olevan hyvin vähäistä, tai heikosti kuvailtua. Ottelupäivän ravitsemuksessa vain murto-osa teki muutoksia jo edeltävänä päivänä, ja ottelun jälkeisessä ravitsemuksessa korostui helppouden ja kätevyyden näkökulmat.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia Suomen miesten Ykkösessä kaudella -23 pelanneiden pelaajien ravitsemuskäyttäytymistä, ravitsemustietämystä, sekä tietoisuutta omista toimistaan. Tavoitteena on saada näkemystä tämän tason pelaajien ravitsemuksesta, sekä sen takana toimivista periaatteista, sillä aiheesta ei ole tutkimuksia Suomessa vielä tehty.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ymmärtävää, eli laadullista tutkimusta. Etenkin intentionaalisuuden ajatuksia pyrittiin selvittämään. Kohderyhmänä toimi kaudella -23 miesten Ykköstä pelanneet pelaajat, joiden avulla kerättiin aineisto (n = 30) anonyymisti Webropolissa rakennetulla internetkyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa selvitettiin pelaajien omia näkemyksiä ravitsemuskäyttäytymisestään, sekä konkreettisia toimia ravitsemuskäytännöissä kahdeksan monivalinnan, ja kahden avoimen kysymyksen avulla.
Itse ravitsemus vaihteli vastaajien kesken runsaasti. D-vitamiini ja proteiinilisät olivat useimmin mainitut lisäravinteet, ja keskiarvo vastaajien ruokailutottumusten laadun arvioinnissa oli 3,7 (1–5). Elämänsä aikana eniten tietoa laadukkaasta ravitsemuksesta oli ajateltu tulleen henkilökohtaisen tutkimuksen ja lukemisen, sekä urheiluyhteisön kautta.
Edellisen vuoden aikana ravitsemusammattilaiselta saatu tieto korreloitui vastaajilla automaattisesti korkeampaan arvosanaan ravitsemustottumusten arvioinnissa. Toisena päälähteenä toimi internet, joka voi olla joko erittäin hyvä lähde ravitsemuksesta tiedon saamiselle, tai sitten täysin vastakohtainen. Ravitsemuksen suunnittelua tehtiin etenkin päiväkohtaisella tasolla, mutta sen kuvailun huomattiin olevan hyvin vähäistä, tai heikosti kuvailtua. Ottelupäivän ravitsemuksessa vain murto-osa teki muutoksia jo edeltävänä päivänä, ja ottelun jälkeisessä ravitsemuksessa korostui helppouden ja kätevyyden näkökulmat.