Maahanmuuttajataustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämys
Saario, Essi; Koivurova, Annika (2014)
Saario, Essi
Koivurova, Annika
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820454
Tiivistelmä
Seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI-terveys) on keskeinen osa ihmisen yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten tietotason ja erityistarpeiden tunteminen on edellytys SELI-terveyden edistämiselle ja palveluiden toteuttamiselle tasa-arvoisesti riippumatta asiakkaan kulttuuritaustasta tai kielestä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajataustaisten nuorten SELI-terveystietämyksen tasoa ja verrata sitä valtaväestön nuorten SELI-terveystietämykseen sekä tarkastella vastaajien taustatekijöiden yhteyttä SELI-terveystietämykseen. Tutkimusaineistona oli valtakunnallinen vuonna 2013 toteutettu Kouluterveyskysely, johon osallistui yhteensä noin 183 000 nuorta. Heistä 10 % laskettiin oman tai vanhempien syntymämaan perusteella monikulttuuriseen tai maahanmuuttajien ryhmään.
Tutkimuksemme tulosten mukaan nuorten SELI-terveystietämys vaihteli riippuen koulutasosta, mutta myös maahanmuutto- tai kulttuuritaustalla oli selvä yhteys tietämystasoon. Maahanmuuttajataustaisten nuorten SELI-terveystietämys oli heikompaa kuin valtaväestön nuorilla. Lyhyt Suomessa asuttu aika ja siihen mahdollisesti liittyvä heikko kielitaito selittää vain osittain maahanmuuttajataustaisten nuorten heikkoa SELI- terveystietämystä. Myös Suomessa koko ikänsä asuneiden toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten tietämystaso oli vertailuaineistoa heikompi. Nuoren kulttuuritaustalla oli selkeä yhteys heikkoon tietämystasoon ja yhteys säilyi koulutustason edetessäkin. Tässä tutkimuksessa muita kulttuuriryhmiä selvästi heikoimmat tulokset olivat Aasiasta ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevilla tytöillä ja pojilla.
Tulosten mukaan ihmisen lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset ja kondomin sukupuolitaudeilta suojaava vaikutus oli parhaiten tunnettuja asioita eri koulutustasoilla kaikissa tutkimusryhmissä. Sen sijaan tietämys sukupuolitauteihin, etenkin klamydiatulehdukseen, sekä HPV-rokotteeseen liittyvissä väittämissä oli heikkoa kaikissa kulttuuri- ja tutkimusryhmissä mukaan lukien valtaväestön nuoret.
Tulostemme yhteenvetona todetaan SELI-terveystietämyksen olevan kaikissa tutkimusryhmissä heikompaa kuin oli oletettavaa koulujen seksuaaliopetuksen opetussuunnitelman sisältöön ja tavoitteisiin nähden. Koulun opetuksen ja väestölle suunnattujen tiedotuskampanjoiden lisäksi tulee jatkossa laajemmin selvittää nuorten SELI-tietämystasoon ja –terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä kehittää opetusta ja palveluja nuorten erityistarpeita vastaaviksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajataustaisten nuorten SELI-terveystietämyksen tasoa ja verrata sitä valtaväestön nuorten SELI-terveystietämykseen sekä tarkastella vastaajien taustatekijöiden yhteyttä SELI-terveystietämykseen. Tutkimusaineistona oli valtakunnallinen vuonna 2013 toteutettu Kouluterveyskysely, johon osallistui yhteensä noin 183 000 nuorta. Heistä 10 % laskettiin oman tai vanhempien syntymämaan perusteella monikulttuuriseen tai maahanmuuttajien ryhmään.
Tutkimuksemme tulosten mukaan nuorten SELI-terveystietämys vaihteli riippuen koulutasosta, mutta myös maahanmuutto- tai kulttuuritaustalla oli selvä yhteys tietämystasoon. Maahanmuuttajataustaisten nuorten SELI-terveystietämys oli heikompaa kuin valtaväestön nuorilla. Lyhyt Suomessa asuttu aika ja siihen mahdollisesti liittyvä heikko kielitaito selittää vain osittain maahanmuuttajataustaisten nuorten heikkoa SELI- terveystietämystä. Myös Suomessa koko ikänsä asuneiden toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten tietämystaso oli vertailuaineistoa heikompi. Nuoren kulttuuritaustalla oli selkeä yhteys heikkoon tietämystasoon ja yhteys säilyi koulutustason edetessäkin. Tässä tutkimuksessa muita kulttuuriryhmiä selvästi heikoimmat tulokset olivat Aasiasta ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevilla tytöillä ja pojilla.
Tulosten mukaan ihmisen lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset ja kondomin sukupuolitaudeilta suojaava vaikutus oli parhaiten tunnettuja asioita eri koulutustasoilla kaikissa tutkimusryhmissä. Sen sijaan tietämys sukupuolitauteihin, etenkin klamydiatulehdukseen, sekä HPV-rokotteeseen liittyvissä väittämissä oli heikkoa kaikissa kulttuuri- ja tutkimusryhmissä mukaan lukien valtaväestön nuoret.
Tulostemme yhteenvetona todetaan SELI-terveystietämyksen olevan kaikissa tutkimusryhmissä heikompaa kuin oli oletettavaa koulujen seksuaaliopetuksen opetussuunnitelman sisältöön ja tavoitteisiin nähden. Koulun opetuksen ja väestölle suunnattujen tiedotuskampanjoiden lisäksi tulee jatkossa laajemmin selvittää nuorten SELI-tietämystasoon ja –terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä kehittää opetusta ja palveluja nuorten erityistarpeita vastaaviksi.