Huokostin-notkistin-yhdistelmien käyttäytyminen itsetiivistyvässä betonissa
Laamanen, Pauli (2016)
Laamanen, Pauli
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910562
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus, jossa vertaillaan itsetiivistyvän betonin erilaisten huokostin-notkistin-lisäaineyhdistelmien yhteensopivuutta sekä
betonimassan käyttäytymistä, kun massan sekoitusaikaa pidennetään. Tutkimuksen tarkoituksena oli kokeilla kuutta erilaista lisäaineyhdistelmää ja tutkimuksen tulosten perusteella päätellä, onko jokin kyseisistä yhdistelmistä sopiva Suomen Rakennelujitus Oy:n käyttöön.
Opinnäytetyö jaettiin kahteen osioon. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa pyrittiin löytämään oikeat määrät eri huokostin-notkistin-lisäaineyhdistelmille. Eri notkistimista valmistettiin myös huokostamattomat massat, niin sanotut perusmassat, joihin huokostettujen massojen ominaisuuksia verrattiin. Ensimmäisestä osiosta
valittiin parhaalta vaikuttavat massat jatkotutkimukseen.
Tutkimuksen toisessa osiossa tutkittiin, miten eri lisäaineyhdistelmät käyttäytyvät massan sekoitusajan pidentyessä. Jokaisesta eri betonireseptistä tehtiin ilmamäärämittauksia sekä leviämäkokeita, joiden avulla seurattiin massan ominaisuuksia. Massoista valettiin myös koekuutiot, joiden avulla vertaitiin koemassojen lujuuksia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, mikä testatuista oli paras lisäaineyhdistelmä. Tutkimuksessa saatiin selville maksimimääriä eri huokostimille sekä raja-arvoja
sekoitusajalle. Tutkimus toimi hyvänä pohjatyönä mahdollisille jatkotutkimuksille.
betonimassan käyttäytymistä, kun massan sekoitusaikaa pidennetään. Tutkimuksen tarkoituksena oli kokeilla kuutta erilaista lisäaineyhdistelmää ja tutkimuksen tulosten perusteella päätellä, onko jokin kyseisistä yhdistelmistä sopiva Suomen Rakennelujitus Oy:n käyttöön.
Opinnäytetyö jaettiin kahteen osioon. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa pyrittiin löytämään oikeat määrät eri huokostin-notkistin-lisäaineyhdistelmille. Eri notkistimista valmistettiin myös huokostamattomat massat, niin sanotut perusmassat, joihin huokostettujen massojen ominaisuuksia verrattiin. Ensimmäisestä osiosta
valittiin parhaalta vaikuttavat massat jatkotutkimukseen.
Tutkimuksen toisessa osiossa tutkittiin, miten eri lisäaineyhdistelmät käyttäytyvät massan sekoitusajan pidentyessä. Jokaisesta eri betonireseptistä tehtiin ilmamäärämittauksia sekä leviämäkokeita, joiden avulla seurattiin massan ominaisuuksia. Massoista valettiin myös koekuutiot, joiden avulla vertaitiin koemassojen lujuuksia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, mikä testatuista oli paras lisäaineyhdistelmä. Tutkimuksessa saatiin selville maksimimääriä eri huokostimille sekä raja-arvoja
sekoitusajalle. Tutkimus toimi hyvänä pohjatyönä mahdollisille jatkotutkimuksille.