Sosiaalisen median hyödyntäminen teleoperaattorin ulkoisessa markkinoinnissa : Case: Cubio Communications Ltd. Oy
Rubeko, Robert (2009)
Rubeko, Robert
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003075478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003075478
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2009 kesän aikana ja tapahtui toimeksiantona Cubio Communication Ltd. Oy:lle. Tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet yrityksen ulkoisessa markkinoinnissa. Toimeksiantaja on pieni tekijä puhelinoperaattori markkinoilla, ja jotta se voisi kilpailla isompien vastustajien kanssa, sen on keksittävä uusia ja parempia keinoja tavoittaa asiakkaat.
Työn alussa tutkija määritteli kolme tutkimuskysymystä. Ovatko ihmiset valmiita käyttämään matkapuhelimia viestittäessä yhteisön sisällä? Vastaus tähän on, että suurin osa ihmisistä ei ole vielä valmis. Onko sosiaalisesta mediasta saatu tieto luotettava? Vastaus tähän on, että sosiaalisen median tieto ei ole yhtä luotettavaa kuin muissa medioissa. Mitkä markkinoinnin keinot toimivat sosiaalisessa mediassa? Vastaus tähän on, että parhaiten toimivat ”ei niin selkeät – markkinointikeinot”, eli markkinointi joka ei tyrkytä.
Työ on rajattu selkeästi pelkästään ulkoiseen markkinointiin. Sen lisäksi työssä keskitytään verkossa tapahtuvaan sosiaaliseen mediaan ja toimeksiantajan ydinosaamiseen, eli puhelinpalveluihin. Tulokset pätevät vain 20–29-vuotiaissa, sillä lähes kaikki vastaajat kuuluivat tähän ikäluokkaan
Teoriaosuudessa tutustutaan sosiaalisen median eri palveluihin ja miten yritys voi käyttää niitä hyväkseen, jonka jälkeen työssä keskitytään viestintään, sen luomiseen ja mitä pitää ottaa huomioon, kun viestitetään verkostoissa. Teoriaosuuden lopussa on tapaustutkimukset, joissa esitellään neljä eri tapausta onnistuneista ja epäonnistuneista yrityksistä tavoittaa asiakkaat sosiaalisen median kautta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella internetkyselyllä ja alustana käytettiin Webropol- keräyssovellusta. Kysymyksiä oli 20 ja ne jakautuivat neljälle eri osa-alueelle. Kyselylomake lähetettiin 240:lle Facebook yhteisöpalvelun käyttäjälle, joista 104 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelman avulla, ja työhön lisättiin taulukoita ja kuvioita, jotta lukija saa paremman käsityksen aiheesta. Tutkimustulokset olivat yllättäviä tutkijalle, sillä moni ihminen ei vielä luota tarpeeksi sosiaalisen median tietoon. Mutta on selkeitä merkkejä, että sosiaalista mediaa voi hyödyntää ulkoisessa markkinoinnissa. Toimeksiantajan tapauksessa sosiaalista mediaa voisi käyttää viestintäkenttänä tai tunnettavuuden kasvattajana. Työnlopussa tutkimuksen tekijä antaa selkeät etenemisehdotukset toimeksiantajalle.
Työn alussa tutkija määritteli kolme tutkimuskysymystä. Ovatko ihmiset valmiita käyttämään matkapuhelimia viestittäessä yhteisön sisällä? Vastaus tähän on, että suurin osa ihmisistä ei ole vielä valmis. Onko sosiaalisesta mediasta saatu tieto luotettava? Vastaus tähän on, että sosiaalisen median tieto ei ole yhtä luotettavaa kuin muissa medioissa. Mitkä markkinoinnin keinot toimivat sosiaalisessa mediassa? Vastaus tähän on, että parhaiten toimivat ”ei niin selkeät – markkinointikeinot”, eli markkinointi joka ei tyrkytä.
Työ on rajattu selkeästi pelkästään ulkoiseen markkinointiin. Sen lisäksi työssä keskitytään verkossa tapahtuvaan sosiaaliseen mediaan ja toimeksiantajan ydinosaamiseen, eli puhelinpalveluihin. Tulokset pätevät vain 20–29-vuotiaissa, sillä lähes kaikki vastaajat kuuluivat tähän ikäluokkaan
Teoriaosuudessa tutustutaan sosiaalisen median eri palveluihin ja miten yritys voi käyttää niitä hyväkseen, jonka jälkeen työssä keskitytään viestintään, sen luomiseen ja mitä pitää ottaa huomioon, kun viestitetään verkostoissa. Teoriaosuuden lopussa on tapaustutkimukset, joissa esitellään neljä eri tapausta onnistuneista ja epäonnistuneista yrityksistä tavoittaa asiakkaat sosiaalisen median kautta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella internetkyselyllä ja alustana käytettiin Webropol- keräyssovellusta. Kysymyksiä oli 20 ja ne jakautuivat neljälle eri osa-alueelle. Kyselylomake lähetettiin 240:lle Facebook yhteisöpalvelun käyttäjälle, joista 104 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelman avulla, ja työhön lisättiin taulukoita ja kuvioita, jotta lukija saa paremman käsityksen aiheesta. Tutkimustulokset olivat yllättäviä tutkijalle, sillä moni ihminen ei vielä luota tarpeeksi sosiaalisen median tietoon. Mutta on selkeitä merkkejä, että sosiaalista mediaa voi hyödyntää ulkoisessa markkinoinnissa. Toimeksiantajan tapauksessa sosiaalista mediaa voisi käyttää viestintäkenttänä tai tunnettavuuden kasvattajana. Työnlopussa tutkimuksen tekijä antaa selkeät etenemisehdotukset toimeksiantajalle.