Kuusen erikoismuotojen kasvullinen lisääminen : Erilaisten varttamistekniikoiden vertailu
Kytöjoki, Kosti (2017)
Kytöjoki, Kosti
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610417
Tiivistelmä
Metsäkuusen (Picea abies) erikoismuodot ovat metsistä löytyneitä puuyksilöitä, joiden ulkoasu on lajin normaalista poikkeava. Kotimaiset kuusen erikoismuodot soveltuvat koristeellisuutensa ansiosta hyvin koristekäyttöön ja viherrakentamiseen sekä pohjoisiin kasvuolosuhteisiin. Tällä hetkellä kotimaisia kuusen erikoismuotoja ei kuitenkaan markkinoilla juuri ole. Erikoismuotoja voidaan lisätä kasvullisesti varttamalla ja pistokkaista, jolloin poikkeava ulkoasu säilyy muuttumattomana emokasvin jälkeläisillä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lastusilmutus- ja sivuliitevarttamismenetelmän soveltuvuutta metsäkuusen erikoismuotojen lisäyksessä. Työssä selvitettiin myös varttamismenetelmien ajankäyttöä, tehokkuutta, varteoksansaantoa ja varttamisajankohdan merkitystä vartteen kasvuun. Lastusilmutuksen soveltuvuudesta kuusen erikoismuodoilla ei ole aiempaa kotimaista tutkimusta.
Kokeen aineisto koostui Luonnonvarakeskuksen kokoelmiin ja lisäystarhaan valituista metsäkuusen erikoismuodoista. Kokeessa oli mukana 11 eri genotyyppiä. Tutkimus suoritettiin Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimipaikalla. Työn tilaaja oli Luonnonvarakeskus.
Lastusilmutuksen todettiin onnistuvan kuusen erikoismuodoilla. Kloonien välillä onnistumisessa havaittiin eroja. Pöytäkuusi E2165 onnistui parhaiten sekä silmuttamalla että varttamalla. Vartteiden saanto oli alhainen, mikä saattoi johtua varttajan vähäisestä kokemuksesta havupuiden varttamisesta. Lastusilmutuserien ajankohtien välillä ja silmun kehitysasteella ei ollut merkittävää vaikutusta onnistumiseen. Sivuliitevarttaminen onnistui ammattivarttajan tekemänä myös loppukesällä.
Mikäli lisäysmateriaalia on vähän, lastusilmutus voi olla ratkaisu joidenkin erikoismuotojen lisäykseen. Silmutusmenetelmän tekniikkaa pitäisi tutkia lisää ja seurata millainen vaikutus lisäysmenetelmällä on taimen jatkokasvuun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lastusilmutus- ja sivuliitevarttamismenetelmän soveltuvuutta metsäkuusen erikoismuotojen lisäyksessä. Työssä selvitettiin myös varttamismenetelmien ajankäyttöä, tehokkuutta, varteoksansaantoa ja varttamisajankohdan merkitystä vartteen kasvuun. Lastusilmutuksen soveltuvuudesta kuusen erikoismuodoilla ei ole aiempaa kotimaista tutkimusta.
Kokeen aineisto koostui Luonnonvarakeskuksen kokoelmiin ja lisäystarhaan valituista metsäkuusen erikoismuodoista. Kokeessa oli mukana 11 eri genotyyppiä. Tutkimus suoritettiin Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimipaikalla. Työn tilaaja oli Luonnonvarakeskus.
Lastusilmutuksen todettiin onnistuvan kuusen erikoismuodoilla. Kloonien välillä onnistumisessa havaittiin eroja. Pöytäkuusi E2165 onnistui parhaiten sekä silmuttamalla että varttamalla. Vartteiden saanto oli alhainen, mikä saattoi johtua varttajan vähäisestä kokemuksesta havupuiden varttamisesta. Lastusilmutuserien ajankohtien välillä ja silmun kehitysasteella ei ollut merkittävää vaikutusta onnistumiseen. Sivuliitevarttaminen onnistui ammattivarttajan tekemänä myös loppukesällä.
Mikäli lisäysmateriaalia on vähän, lastusilmutus voi olla ratkaisu joidenkin erikoismuotojen lisäykseen. Silmutusmenetelmän tekniikkaa pitäisi tutkia lisää ja seurata millainen vaikutus lisäysmenetelmällä on taimen jatkokasvuun.