Lappeenrantalaisten yläkouluikäisten itsearvioitu masentuneisuus ja sitä aiheuttavat tekijät
Hyypiä, Anniina; Hyvönen, Peppi; Koskinen, Moona (2017)
Hyypiä, Anniina
Hyvönen, Peppi
Koskinen, Moona
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512328
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat nykypäivänä yleistyneet paljon, ja ne kuormittavat sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää. Nuorten mielialahäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä hyvän ennusteen saavuttamiseksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon masentuneisuutta ilmenee lappeenrantalaisten nuorten itsearvioimana. Tavoitteena on, että tutkimustulosten perusteella koulut voivat kehittää toimintaansa ja näin edistää nuorten psyykkistä hyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeena käytettiin valmista BDI-13-kyselyä, jonka alkuun lisättiin kaksi taustakysymystä ja loppuun kolme avointa kysymystä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla, avoimet kysymykset induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin nuoruusikää ja sen vaiheita, masennusta nuoruudessa sekä kouluterveydenhuoltoa. Kysely toteutettiin kahdessa eri yläkoulussa yhteensä kuudelle eri luokalle.
Tärkein tutkimuksen tulos oli se, että suurin osa lappeenrantalaisista yläkouluikäisistä ei arvioinut itseään masentuneiksi. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi se, että nuoret kamppailevat muun muassa ulkonäköpaineiden sekä väsymyksen kanssa ja kokivat uupumusta ja unenpuutetta. Ongelmat sosiaalisissa suhteissa, kouluasiat sekä negatiiviset ajatukset ja tunteet aiheuttavat tutkimuksen mukaan alakuloisuutta.
Opinnäytetyössä tuodaan esille ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon itsearvioitua masentuneisuutta lappeenrantalaisilla yläkoululaisilla esiintyy. Yläkouluilla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia edesauttamalla nuorten psyykkistä hyvinvointia. Koulut voivat kiinnittää enemmän huomiota nuorten psyykkiseen jaksamiseen ja seurata mihin suuntaan tilanne on menossa. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää tarkemmin nuorten masennuksen aiheuttajia kvalitatiivisena tutkimuksena.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeena käytettiin valmista BDI-13-kyselyä, jonka alkuun lisättiin kaksi taustakysymystä ja loppuun kolme avointa kysymystä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla, avoimet kysymykset induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin nuoruusikää ja sen vaiheita, masennusta nuoruudessa sekä kouluterveydenhuoltoa. Kysely toteutettiin kahdessa eri yläkoulussa yhteensä kuudelle eri luokalle.
Tärkein tutkimuksen tulos oli se, että suurin osa lappeenrantalaisista yläkouluikäisistä ei arvioinut itseään masentuneiksi. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi se, että nuoret kamppailevat muun muassa ulkonäköpaineiden sekä väsymyksen kanssa ja kokivat uupumusta ja unenpuutetta. Ongelmat sosiaalisissa suhteissa, kouluasiat sekä negatiiviset ajatukset ja tunteet aiheuttavat tutkimuksen mukaan alakuloisuutta.
Opinnäytetyössä tuodaan esille ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon itsearvioitua masentuneisuutta lappeenrantalaisilla yläkoululaisilla esiintyy. Yläkouluilla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia edesauttamalla nuorten psyykkistä hyvinvointia. Koulut voivat kiinnittää enemmän huomiota nuorten psyykkiseen jaksamiseen ja seurata mihin suuntaan tilanne on menossa. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää tarkemmin nuorten masennuksen aiheuttajia kvalitatiivisena tutkimuksena.