Ulkoasiainhallinnon työharjoitteluprosessin kehittäminen
Kähärä, Tuomas (2017)
Kähärä, Tuomas
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017480
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on ulkoasiainhallinnon työharjoitteluprosessin kehittäminen. Työn keskeisimpänä tarkoituksena oli saada selville ne elementit, jotka mahdollistavat onnistuneen, sekä harjoittelijaa että edustustotyönantajaa, hyödyttävän yhteistyön harjoittelujakson aikana. Tutkimusjoukko rajattiin koskemaan henkilöitä, jotka olivat suorittaneet AMK-tutkintoonsa kuuluneen työharjoittelujakson yhdessä ulkoasiainministeriön ulkomaanedustustossa vuosien 2015–2016 aikana. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ulkoasiainministeriötä, työharjoittelun merkitystä osana AMK-opintoja, perehdyttämistä ulkoasiainhallinnossa ja erilaisessa kulttuuriympäristössä toimimista.
Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja teemahaastattelujen avulla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 42 henkilölle, joista vielä kolme valittiin Skypen välityksellä pidettyihin teemahaastatteluihin. Haastateltavat valittiin sillä perusteella, että kukin oli tehnyt oman harjoittelunsa eri maanosassa sijaitsevassa edustustossa. Tällä tavalla oli mahdollista saada tietoa siitä, miten erilaisessa kulttuuriympäristössä toimiminen vaikutti harjoittelukokemukseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että työharjoitteluprosessin kehittämisessä tulisi panostaa harjoittelupaikan tarjoamiin etuihin, ennakkomateriaaliin saatavuuteen sekä perehdytyksen kattavuuteen, nopeuteen ja riittävyyteen. Lisäksi palaute- ja lähtökeskusteluiden merkitys nousi keskeiseksi tutkimustuloksissa, samoin harjoittelun sisällön suunnitteleminen opiskelijan opintojen ja intressien näkökulmasta. Koska kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 76 ja molempien tutkimusmenetelmien avulla kerätyt vastaukset olivat melko yhteneväiset, saadut tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä koskemaan myös suurempaa joukkoa. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää ulkoasiainministeriön lisäksi myös sellaiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan työharjoittelujaksonsa ulkoasiainhallinnon parissa.
Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja teemahaastattelujen avulla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 42 henkilölle, joista vielä kolme valittiin Skypen välityksellä pidettyihin teemahaastatteluihin. Haastateltavat valittiin sillä perusteella, että kukin oli tehnyt oman harjoittelunsa eri maanosassa sijaitsevassa edustustossa. Tällä tavalla oli mahdollista saada tietoa siitä, miten erilaisessa kulttuuriympäristössä toimiminen vaikutti harjoittelukokemukseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että työharjoitteluprosessin kehittämisessä tulisi panostaa harjoittelupaikan tarjoamiin etuihin, ennakkomateriaaliin saatavuuteen sekä perehdytyksen kattavuuteen, nopeuteen ja riittävyyteen. Lisäksi palaute- ja lähtökeskusteluiden merkitys nousi keskeiseksi tutkimustuloksissa, samoin harjoittelun sisällön suunnitteleminen opiskelijan opintojen ja intressien näkökulmasta. Koska kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 76 ja molempien tutkimusmenetelmien avulla kerätyt vastaukset olivat melko yhteneväiset, saadut tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä koskemaan myös suurempaa joukkoa. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää ulkoasiainministeriön lisäksi myös sellaiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan työharjoittelujaksonsa ulkoasiainhallinnon parissa.