Tietomallit rakennusten turvallisuuden varmistamisessa : Hankkeen yhteenvetoraportti
Lehtoviita, Timo; Pylkkänen, Tuomas; Paappanen, Jani; Huuskonen, Heidi; Kanerva, Jani; Rautiainen, Jarno; Windahl, Tia (2019)
Lehtoviita, Timo
Pylkkänen, Tuomas
Paappanen, Jani
Huuskonen, Heidi
Kanerva, Jani
Rautiainen, Jarno
Windahl, Tia
Saimaan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-61-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-61-8
Tiivistelmä
Keväällä 2018 käynnistettiin Tietomallit rakennusten turvallisuuden varmistamisessa –kokeiluhanke, joka toteutettiin osana hallituksen KIRA-digi kärkihanketta. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Lappeenrannan kaupunki/Lappeenrannan Toimitilat Oy. Hankkeen aktiivinen toteutus työpajoineen ja tilaisuuksineen ajoittui vuoden 2018 elokuun alusta vuoden loppuun.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa rakennusten suunnittelun yhteydessä luotujen tietomallien saaminen toimivien ja riittävän kevyiden työkalujen avulla käytettäväksi pelastusviranomaisten jokapäiväisessä työssä. Tavoitteena oli myös, että tuloksia hyödynnettäisiin Yleiset tietomallivaatimukset 2012-julkaisusarjan päivityksessä niin, että turvallisuusnäkökulma huomioitaisiin tietomallien ominaisuustietojen määrittelyissä.
Tässä julkaisussa esitellään kokeiluhankkeen keskeisimmät tulokset, päätelmät ja ehdotukset jatkotoimiksi tietomallien hyödyntämisessä rakennusten turvallisuuden varmistamisessa.
Konkreettisina tuloksina hankkeessa tuotettiin pelastustoimen ja tilaajan prosessikuvaukset, rakennuksen tietomallien sisältövaatimustaulukoiden päivitys turvallisuuden näkökulmasta, turvallisuusnäkökohdat huomioon ottavat IFC- kohdekorttimalli ja IFC-yhdistelmämalli, malliohjelmien vertailu ja käytettävyyden tarkastelu sekä ohjelmien kehitystarpeiden määrittely.
Hanke osoitti, että rakennusten tietomalleja voidaan hyödyntää laajasti rakennusten turvallisuuden varmistamisessa pelastustoimen näkökulmasta. Tietomallien laaja-alainen hyödyntäminen kannattaa aloittaa rakennuslupavaiheen viranomaisohjauksessa ja laajentaa niiden käyttöä rakennushankkeen aikana tapahtuvaan pelastustoimen viranomaisvalvontaan. Tietomallien käyttö onnettomuustilanteissa on myös mahdollista, mutta se edellyttää käytettävien tietomallisovellusten, mobiililaitteiden ja virtuaaliympäristöjen jatkokehitystä. Jatkossa on saatava käyttöön myös inframallit ja kaupunkimallit. Tulevissa kokeiluissa kannattaa keskittyä entistä enemmän konkreettisten tietomallien käyttötapausten testaukseen.
Hankkeen tulokset antavat hyvän pohjan kehittää tietomallien käyttöä rakennusten ja rakennetun ympäristön turvallisuuden varmistamisessa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeen pohjalta kannattaa toteuttaa konkreettinen kansallisen tason jatkokehityshanke, johon osallistuisi mahdollisimman moni alueellinen pelastuslaitos. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös kansallisten Yleisten tietomallivaatimusten päivitystyössä niin, että tulevaisuudessa ne ottavat paremmin huomioon myös rakennusten turvallisuusnäkökohdat.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa rakennusten suunnittelun yhteydessä luotujen tietomallien saaminen toimivien ja riittävän kevyiden työkalujen avulla käytettäväksi pelastusviranomaisten jokapäiväisessä työssä. Tavoitteena oli myös, että tuloksia hyödynnettäisiin Yleiset tietomallivaatimukset 2012-julkaisusarjan päivityksessä niin, että turvallisuusnäkökulma huomioitaisiin tietomallien ominaisuustietojen määrittelyissä.
Tässä julkaisussa esitellään kokeiluhankkeen keskeisimmät tulokset, päätelmät ja ehdotukset jatkotoimiksi tietomallien hyödyntämisessä rakennusten turvallisuuden varmistamisessa.
Konkreettisina tuloksina hankkeessa tuotettiin pelastustoimen ja tilaajan prosessikuvaukset, rakennuksen tietomallien sisältövaatimustaulukoiden päivitys turvallisuuden näkökulmasta, turvallisuusnäkökohdat huomioon ottavat IFC- kohdekorttimalli ja IFC-yhdistelmämalli, malliohjelmien vertailu ja käytettävyyden tarkastelu sekä ohjelmien kehitystarpeiden määrittely.
Hanke osoitti, että rakennusten tietomalleja voidaan hyödyntää laajasti rakennusten turvallisuuden varmistamisessa pelastustoimen näkökulmasta. Tietomallien laaja-alainen hyödyntäminen kannattaa aloittaa rakennuslupavaiheen viranomaisohjauksessa ja laajentaa niiden käyttöä rakennushankkeen aikana tapahtuvaan pelastustoimen viranomaisvalvontaan. Tietomallien käyttö onnettomuustilanteissa on myös mahdollista, mutta se edellyttää käytettävien tietomallisovellusten, mobiililaitteiden ja virtuaaliympäristöjen jatkokehitystä. Jatkossa on saatava käyttöön myös inframallit ja kaupunkimallit. Tulevissa kokeiluissa kannattaa keskittyä entistä enemmän konkreettisten tietomallien käyttötapausten testaukseen.
Hankkeen tulokset antavat hyvän pohjan kehittää tietomallien käyttöä rakennusten ja rakennetun ympäristön turvallisuuden varmistamisessa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeen pohjalta kannattaa toteuttaa konkreettinen kansallisen tason jatkokehityshanke, johon osallistuisi mahdollisimman moni alueellinen pelastuslaitos. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös kansallisten Yleisten tietomallivaatimusten päivitystyössä niin, että tulevaisuudessa ne ottavat paremmin huomioon myös rakennusten turvallisuusnäkökohdat.