Ikäihmisten aktiivisuusajan seuranta kuntoutusosastolla: Työntekijöiden näkemyksiä
Auvinen-Leinonen, Satu (2020)
Auvinen-Leinonen, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115572
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (Sosteri) pääterveys-aseman kuntoutusosastoilla vuonna 2017 aloitettua ikäihmisten aktiivisuusajan seuran-taa. Seurannassa potilaiden aktiivisuudesta tehdyt havainnot kirjattiin seurantalomakkeel-le. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia näkemyksiä henkilökunnalla oli ikäih-misten aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja aktiivisuusajan seurannasta kuntoutus-osastoilla. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia näkemyksiä henkilökunnalla oli ikäihmisten aktiivisuudesta ja sitä edistäneistä sekä rajoittaneista tekijöistä. Lisäksi selvitet-tiin, mitä vaikutuksia aktiivisuuden seurannalla oli ikäihmisille sekä millaisia vaikutuksia aktiivisuuden seurannalla on ollut henkilökunnan työkäytäntöihin ja organisaatiolle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tiedonkeruun menetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen sisällönanalyysiä. Teemahaas-tattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kymmenelle työntekijälle kuntoutusosastoilla. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaa, neljä lähihoitajaa ja kaksi fysioterapeuttia. Sisäl-lönanalyysi tapahtui pääasiallisesti aineistolähtöisesti ja joiltakin osin teorialähtöisesti.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella ikäihmisillä oli kuntoutusosastoilla eniten fyy-sistä aktiivisuutta, joka toteutui päivittäisissä toimissa ja liittyi hoitotyön yhteyteen tai fy-sioterapian toteutukseen. Aktiivisuutta edistivät henkilökunnan kannustava asenne, mo-niammatillisuus ja kuntoutumisen tavoitteellisuus. Aktiivisuutta puolestaan rajoittivat hen-kilökunnan ajanpuute, asenteet, tiedonkulun puutteet ja ikäihmisten sairaudet. Aktiivi-suuden seuranta vaikutti ikäihmisten kuntoutumista edistävästi ja lisäsi kuntoutumispro-sessin näkyvyyttä kuntoutusosastoilla. Seuranta edisti kuntouttavan työtavan ja seuran-tamenetelmän kehittymistä kuntoutusosastoilla sekä lisäsi motivaatiota työhön. Aktiivi-suuden seuranta tuotti organisaatiolle tietoa kuntoutusosastojen työskentelytavoista, seu-rannan vaikutuksista ja luotettavuudesta sen kehittämiseksi. Haastateltavien näkemysten mukaan seuranta oli lyhentänyt hoitoaikoja kuntoutusosastoilla.
Tulosten perusteella organisaation kannattaa hyödyntää toimintansa kehittämisessä opinnäytetyössä esille tulleita työntekijöiden näkemyksiä aktiivisuuden seurannan vaiku-tuksista ja luotettavuudesta. Luotettavuutta voidaan mahdollisesti lisätä täydentämällä seurantamenetelmää aktiivisuusrannekkeella. Tästä olisi hyvä tehdä jatkotutkimus.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tiedonkeruun menetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen sisällönanalyysiä. Teemahaas-tattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kymmenelle työntekijälle kuntoutusosastoilla. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaa, neljä lähihoitajaa ja kaksi fysioterapeuttia. Sisäl-lönanalyysi tapahtui pääasiallisesti aineistolähtöisesti ja joiltakin osin teorialähtöisesti.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella ikäihmisillä oli kuntoutusosastoilla eniten fyy-sistä aktiivisuutta, joka toteutui päivittäisissä toimissa ja liittyi hoitotyön yhteyteen tai fy-sioterapian toteutukseen. Aktiivisuutta edistivät henkilökunnan kannustava asenne, mo-niammatillisuus ja kuntoutumisen tavoitteellisuus. Aktiivisuutta puolestaan rajoittivat hen-kilökunnan ajanpuute, asenteet, tiedonkulun puutteet ja ikäihmisten sairaudet. Aktiivi-suuden seuranta vaikutti ikäihmisten kuntoutumista edistävästi ja lisäsi kuntoutumispro-sessin näkyvyyttä kuntoutusosastoilla. Seuranta edisti kuntouttavan työtavan ja seuran-tamenetelmän kehittymistä kuntoutusosastoilla sekä lisäsi motivaatiota työhön. Aktiivi-suuden seuranta tuotti organisaatiolle tietoa kuntoutusosastojen työskentelytavoista, seu-rannan vaikutuksista ja luotettavuudesta sen kehittämiseksi. Haastateltavien näkemysten mukaan seuranta oli lyhentänyt hoitoaikoja kuntoutusosastoilla.
Tulosten perusteella organisaation kannattaa hyödyntää toimintansa kehittämisessä opinnäytetyössä esille tulleita työntekijöiden näkemyksiä aktiivisuuden seurannan vaiku-tuksista ja luotettavuudesta. Luotettavuutta voidaan mahdollisesti lisätä täydentämällä seurantamenetelmää aktiivisuusrannekkeella. Tästä olisi hyvä tehdä jatkotutkimus.