Ravintovalmennuskurssi Lahden lyseon urheilulukiolle
Veneskari, Juho; Vainikka, Frans (2021)
Veneskari, Juho
Vainikka, Frans
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107942
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantajana toimi Lahden lyseon urheilulukio, ja työn tavoitteena oli tukea nuoren urheilijan ravitsemusosaamista, ja auttaa urheilijaa ymmärtämään urheilun
ja ravitsemuksen välistä vuorovaikutussuhdetta oman urheilijana kehittymisensä maksimoimiseksi. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta koostettavan tuotoksen tehtäväksi muodostui toimia lukiolle käyttövalmiina ravintovalmennuskurssina, joka pyrittiin rakentamaan
nimenomaan kohderyhmän tarpeiden pohjalta, edistääkseen juuri heidän kehitystään.
Toimeksiantaja siis tarvitsi työn, jolla olisi oikea käyttötarkoitus, ja jota voitaisiin hyödyntää urheilulukion arjessa mahdollisuutena tarjota opetusta, etenkin vallitsevan pandemiatilanteen luomassa haasteellisessa opetusympäristössä.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ihmisen, ja etenkin urheilijan ravitsemuksen kannalta tärkeitä tekijöitä ja ravitsemuksen keskeisimpiä vaikutuksia. Teoriaosuus esittelee ravitsemuksen perustana toimivat pääravintoaineet yksityiskohtaisesti,
minkä jälkeen edetään niiden tarpeeseen ja saantiin urheilijan elämässä, kuten urheilusuorituksen yhteyteen ja ateriakoostumuksiin. Tämän lisäksi katsaus käsittelee nesteytystä, mikroravintoaineita ja lisäravinteita, jotka kuuluvat olennaisesti urheilijan ravitsemuksen jokapäiväiseen toteuttamiseen. Kirjallisuuskatsauksen teoria on kerätty niin kotimaisesta kuin ulkomaisestakin kirjallisuudesta, ja työssä käsiteltyjen aiheiden valinnan
taustalla on vaikuttanut kysely, jolla kerättiin tietoa kohderyhmän lähtötasosta ja kehitystarpeista. Kyselyn perusteella tarpeelliseksi nähdyiksi, ja sen myötä katsauksessa keskeisiksi nostetuiksi aiheiksi muodostuivat etenkin pääravintoaineiden tehtävät ja -lähteet,
lisäravinteet, nesteytys, sekä riittävä ja säännöllinen ravinnon saanti.
Lopullinen tuotos, eli ravintovalmennuskurssi koottiin kirjallisuuskatsauksessa kerrytetyn
teoriatiedon pohjalta vastaamaan mahdollisimman hyvin suoritetusta kyselystä johdettuja kohderyhmän kehitystarpeita. Vastatakseen toimeksiantajan tarpeeseen myös toteutustavaltaan, valikoitui ravintovalmennuskurssin lopulliseksi olomuodoksi puhuttu diaesitys tehtäväosioineen. Ollakseen lukioikäisen urheilijan kannalta riittävän seurattavissa
ja ymmärrettävissä, on kurssin sisältö aloitettu perustavanlaatuisista ravitsemuksellisista
asioista, joista on mahdollisuus kurssin aikana luoda progressiota kohti laajempaa osaamista.
ja ravitsemuksen välistä vuorovaikutussuhdetta oman urheilijana kehittymisensä maksimoimiseksi. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta koostettavan tuotoksen tehtäväksi muodostui toimia lukiolle käyttövalmiina ravintovalmennuskurssina, joka pyrittiin rakentamaan
nimenomaan kohderyhmän tarpeiden pohjalta, edistääkseen juuri heidän kehitystään.
Toimeksiantaja siis tarvitsi työn, jolla olisi oikea käyttötarkoitus, ja jota voitaisiin hyödyntää urheilulukion arjessa mahdollisuutena tarjota opetusta, etenkin vallitsevan pandemiatilanteen luomassa haasteellisessa opetusympäristössä.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ihmisen, ja etenkin urheilijan ravitsemuksen kannalta tärkeitä tekijöitä ja ravitsemuksen keskeisimpiä vaikutuksia. Teoriaosuus esittelee ravitsemuksen perustana toimivat pääravintoaineet yksityiskohtaisesti,
minkä jälkeen edetään niiden tarpeeseen ja saantiin urheilijan elämässä, kuten urheilusuorituksen yhteyteen ja ateriakoostumuksiin. Tämän lisäksi katsaus käsittelee nesteytystä, mikroravintoaineita ja lisäravinteita, jotka kuuluvat olennaisesti urheilijan ravitsemuksen jokapäiväiseen toteuttamiseen. Kirjallisuuskatsauksen teoria on kerätty niin kotimaisesta kuin ulkomaisestakin kirjallisuudesta, ja työssä käsiteltyjen aiheiden valinnan
taustalla on vaikuttanut kysely, jolla kerättiin tietoa kohderyhmän lähtötasosta ja kehitystarpeista. Kyselyn perusteella tarpeelliseksi nähdyiksi, ja sen myötä katsauksessa keskeisiksi nostetuiksi aiheiksi muodostuivat etenkin pääravintoaineiden tehtävät ja -lähteet,
lisäravinteet, nesteytys, sekä riittävä ja säännöllinen ravinnon saanti.
Lopullinen tuotos, eli ravintovalmennuskurssi koottiin kirjallisuuskatsauksessa kerrytetyn
teoriatiedon pohjalta vastaamaan mahdollisimman hyvin suoritetusta kyselystä johdettuja kohderyhmän kehitystarpeita. Vastatakseen toimeksiantajan tarpeeseen myös toteutustavaltaan, valikoitui ravintovalmennuskurssin lopulliseksi olomuodoksi puhuttu diaesitys tehtäväosioineen. Ollakseen lukioikäisen urheilijan kannalta riittävän seurattavissa
ja ymmärrettävissä, on kurssin sisältö aloitettu perustavanlaatuisista ravitsemuksellisista
asioista, joista on mahdollisuus kurssin aikana luoda progressiota kohti laajempaa osaamista.