Työelämän mielenterveys -mediakonseptin kehittäminen mieli.fi -sivustoa varten
Tuomaala, Ellen (2021)
Tuomaala, Ellen
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112621922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112621922
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni rakennan Työelämän mielenterveys -mediakonseptin mallinnuksen MIELI Suomen Mielenterveys ry:n pääviestintäkanavaa, mieli.fi-verkkosivuja varten. Mediakonsepti täydentää MIELI ry:n Työelämän mielenterveys -palveluita: Mieli työssä -koulutusta, Yrittäjän hyvinvointitoimintaa sekä Hyvän mielen työpaikka -merkkiä, sekä toimii niiden sisältömarkkinoinnin välineenä. Niin palveluiden kuin mediakonseptin tavoitteena on vahvistaa hyvän mielenterveyden edellytyksiä ja osaamista työpaikoilla.
Mediakonsepti pohjautuu Helteen ja Töyryn mediakonseptimalliin (2008) ja kehittämistyönitutkimustuloksiin. Mediakonseptin sisällöt koostuvat yhdestätoista juttutyypistä ja pohjautuvat MIELI ry:n brändin visuaalisille määrittelyille. Yleisin sisältömuoto on kirjoitettu sisältö. Mediakonseptin rooli- ja motivaatiopohjaiset käyttäjäpersoonat, työnantaja, työntekijä, luottamushenkilö, mikroyrittäjä, asiantuntija ja kouluttaja on rakennettu Työelämän mielenterveyspalveluiden kohderyhmien ja asiantuntijoiden sekä aineistojeni löydösten pohjalle.
Kehittämistyöni perustuu ensisijaisesti konstruktiiviselle tutkimusotteelle ja sen ydintuotoksena on konstruktio: mediakonseptin mallinnus. Tutkimuksellinen aineisto koostuu MIELI ry:n työelämätyön asiantuntijoiden puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä lomakekyselystäkolmen Mieli työssä -pilottikoulutuksen osallistujille syksyllä 2019. Tutkimuskysymyksillä selvitin sitä, miksi mediakonseptia kannattaa käyttää palveluiden tukena ja mitä lisäarvoa mediasisällöt voivat niille tuoda, mitkä ovat mediasisältöjen käyttötavat ja tarkoitukset, mitä mediasisältöjä ja -formaatteja tavoitellut käyttäjät pitävät kiinnostavina ja tarpeellisina, sekä mitkä ovat laadukkaan ja parhaiten palveluita tukevien mediasisältöjen kriteerit. Teemahaastattelu- ja lomakyselyaineistot antoivat tutkimuskysymyksiin monimuotoisia vastauksia, lisäsivät mediakonseptin käyttäjäymmärrystä ja auttoivat sen luomisessa.
Aineistojen mukaan mediakonseptin sisällöillä on monia käyttötarkoituksia. Työpaikat voivat käyttää niitä benchmarking-materiaalina sekä mielenterveyden edistämisen suunnittelun tukena. Kouluttajat voivat käyttää niitä muun muassa koulutuksiin orientoitumisen ja suunnittelun välineenä, koulutuspäivinä osallistujien osallistamisen välineenä, ryhmätöiden ja keskustelujen pohjana. Koulutusten jälkeen ne toimivat omaehtoisen perehtymisen sisältöpankkina ja työpaikoille vietävänä materiaalina. Eri juttutyypit tuovat osin erilaista lisäarvoa: henkilötarinat virittävät empatiaa, asiantuntijahaastattelut antavat tietoa, reportaasit hyviä käytäntöjä työpaikoille, datavisualisoinnit osoittavat mielenterveyden edistämisen työn tärkeyttä. Tutkimusaineistojen valossa työelämän mielenterveyttä edistetään myös viestinnällä ja laadukkailla, monimuotoisilla mediasisällöillä.
Mediakonsepti pohjautuu Helteen ja Töyryn mediakonseptimalliin (2008) ja kehittämistyönitutkimustuloksiin. Mediakonseptin sisällöt koostuvat yhdestätoista juttutyypistä ja pohjautuvat MIELI ry:n brändin visuaalisille määrittelyille. Yleisin sisältömuoto on kirjoitettu sisältö. Mediakonseptin rooli- ja motivaatiopohjaiset käyttäjäpersoonat, työnantaja, työntekijä, luottamushenkilö, mikroyrittäjä, asiantuntija ja kouluttaja on rakennettu Työelämän mielenterveyspalveluiden kohderyhmien ja asiantuntijoiden sekä aineistojeni löydösten pohjalle.
Kehittämistyöni perustuu ensisijaisesti konstruktiiviselle tutkimusotteelle ja sen ydintuotoksena on konstruktio: mediakonseptin mallinnus. Tutkimuksellinen aineisto koostuu MIELI ry:n työelämätyön asiantuntijoiden puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä lomakekyselystäkolmen Mieli työssä -pilottikoulutuksen osallistujille syksyllä 2019. Tutkimuskysymyksillä selvitin sitä, miksi mediakonseptia kannattaa käyttää palveluiden tukena ja mitä lisäarvoa mediasisällöt voivat niille tuoda, mitkä ovat mediasisältöjen käyttötavat ja tarkoitukset, mitä mediasisältöjä ja -formaatteja tavoitellut käyttäjät pitävät kiinnostavina ja tarpeellisina, sekä mitkä ovat laadukkaan ja parhaiten palveluita tukevien mediasisältöjen kriteerit. Teemahaastattelu- ja lomakyselyaineistot antoivat tutkimuskysymyksiin monimuotoisia vastauksia, lisäsivät mediakonseptin käyttäjäymmärrystä ja auttoivat sen luomisessa.
Aineistojen mukaan mediakonseptin sisällöillä on monia käyttötarkoituksia. Työpaikat voivat käyttää niitä benchmarking-materiaalina sekä mielenterveyden edistämisen suunnittelun tukena. Kouluttajat voivat käyttää niitä muun muassa koulutuksiin orientoitumisen ja suunnittelun välineenä, koulutuspäivinä osallistujien osallistamisen välineenä, ryhmätöiden ja keskustelujen pohjana. Koulutusten jälkeen ne toimivat omaehtoisen perehtymisen sisältöpankkina ja työpaikoille vietävänä materiaalina. Eri juttutyypit tuovat osin erilaista lisäarvoa: henkilötarinat virittävät empatiaa, asiantuntijahaastattelut antavat tietoa, reportaasit hyviä käytäntöjä työpaikoille, datavisualisoinnit osoittavat mielenterveyden edistämisen työn tärkeyttä. Tutkimusaineistojen valossa työelämän mielenterveyttä edistetään myös viestinnällä ja laadukkailla, monimuotoisilla mediasisällöillä.