Työkulttuurin edistäminen ravintola-alalla
Joela, Antonia (2021)
Joela, Antonia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724007
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on määrittää, mitkä tekijät muodostavat toimivan työkulttuurin, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja voivat hyvin. Opinnäyte on rajattu raapaisemaan työympäristön fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja psykologista puolta mahdollisimman kattavasti. Työssä on huomioitu työntekijän ja esimiehen vastuuta työkulttuurin ylläpitämisessä ja havainnoitu, kuinka jokainen pystyy tekemään osansa kollektiivisessa työkulttuurissa. Työkulttuuri on kriittinen osa toimivaa työympäristöä, työkulttuuri käsittää vakiintuneet asenteet, uskomukset ja käytösmallit.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on määrittää, mitkä tekijät muodostavat toimivan työkulttuurin, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja voivat hyvin. Opinnäytetyön tutkimusmetodi on anonyymi Webropol-kyselytutkimus, joka jaetaan Facebookin ravintola-alan ryhmissä. Kyselyn tarkoituksena on myös määrittää työtyytyväisyyttä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Kysely ei pureudu yhteen yritykseen, jolloin vastauksista saadaan laaja-alaisempi katsaus, millainen yleinen tilanne ravintola-alalla on. Kyselyn kohderyhmänä on ravintola-alan ammattilaiset, sillä on tiedettävä nykyisten ravintola-alan ihmisten asenteet ja ajatukset työkulttuurista, jotta ravintola-alan työkulttuuria voidaan edistää tämän tutkimuksen avulla ja muilla tutkimuksilla tulevaisuudessa. Kyselylle asetetaan viikon aikaikkuna, tai kunnes saadaan vähintään 100 vastausta.
Tutkimuksen vastaajamäärä on 171. Tutkimus tavoitti arviolta tuhansia ihmisiä, kysely avattiin 789 kertaa ja aloitettiin vastaamaan 191 kertaa. Tutkimuksen tuloksista nousee esille, että eniten parannettavaa ravintola-alan työkulttuurissa on palautteenanto, kiitoksen ilmaiseminen, arvostuksen kokemuksen lisääminen sekä virkistyspäivien määrän lisääminen. Kuitenkin henkilökohtaisesti vastaajat kokevat heidän työpanoksellaan olevan merkitystä. Tutkimuksesta myös selviää, että suurin osa vastaajista oli väsynyt tekemään töitä työvuoron aikana, mutta yleisesti oltiin tyytyväisiä työvuoroihin ja koettiin, että työ on tarpeeksi haastavaa. Vastaajat kokivat, että he saivat tarvittavan tiedon, eli yleinen tiedonkulku toimii sekä kommunikointi on useimmiten positiivista kuin negatiivista. Kuitenkin Lisäkoulutusta tai perehdytystä voisi parantaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on määrittää, mitkä tekijät muodostavat toimivan työkulttuurin, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja voivat hyvin. Opinnäytetyön tutkimusmetodi on anonyymi Webropol-kyselytutkimus, joka jaetaan Facebookin ravintola-alan ryhmissä. Kyselyn tarkoituksena on myös määrittää työtyytyväisyyttä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Kysely ei pureudu yhteen yritykseen, jolloin vastauksista saadaan laaja-alaisempi katsaus, millainen yleinen tilanne ravintola-alalla on. Kyselyn kohderyhmänä on ravintola-alan ammattilaiset, sillä on tiedettävä nykyisten ravintola-alan ihmisten asenteet ja ajatukset työkulttuurista, jotta ravintola-alan työkulttuuria voidaan edistää tämän tutkimuksen avulla ja muilla tutkimuksilla tulevaisuudessa. Kyselylle asetetaan viikon aikaikkuna, tai kunnes saadaan vähintään 100 vastausta.
Tutkimuksen vastaajamäärä on 171. Tutkimus tavoitti arviolta tuhansia ihmisiä, kysely avattiin 789 kertaa ja aloitettiin vastaamaan 191 kertaa. Tutkimuksen tuloksista nousee esille, että eniten parannettavaa ravintola-alan työkulttuurissa on palautteenanto, kiitoksen ilmaiseminen, arvostuksen kokemuksen lisääminen sekä virkistyspäivien määrän lisääminen. Kuitenkin henkilökohtaisesti vastaajat kokevat heidän työpanoksellaan olevan merkitystä. Tutkimuksesta myös selviää, että suurin osa vastaajista oli väsynyt tekemään töitä työvuoron aikana, mutta yleisesti oltiin tyytyväisiä työvuoroihin ja koettiin, että työ on tarpeeksi haastavaa. Vastaajat kokivat, että he saivat tarvittavan tiedon, eli yleinen tiedonkulku toimii sekä kommunikointi on useimmiten positiivista kuin negatiivista. Kuitenkin Lisäkoulutusta tai perehdytystä voisi parantaa.