Paikallismittaustietojen siirto automaatiojärjestelmään
Aalto, Jonna (2021)
Aalto, Jonna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724200
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda suunnitelma Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen paikallisluettavien mittaustietojen siirrolle automaatiojärjestelmään. Työhön kuuluvien mittauksien mittalukemat ovat kuukausittain raportoitavia lukemia, ja yksittäinen henkilö joka kuukausi kiertää mittaukset läpi ja kirjaa lukemat ylös. Suunnitelman toteutuksen avulla mittaustiedot siirtyisivät automaatiojärjestelmän keruuseen reaaliajassa ja eikä kierrosta enää vaadittaisi.
Opinnäytetyön sisällöksi valittiin uusintatarpeen kartoitus eli olemassa olevien mittauksien mittausmenetelmän tarkastelu ja niiden tekniset ominaisuudet. Alkukartoituksen perusteella päädyttiin ottamaan kohteeksi sähköenergian kulutusta mittaavat mittaukset. Lisäksi työssä haluttiin tutkia voiko vanhoja mittalaitteita käyttää vai tuleeko mittalaitteet uudistaa. Työhön sisältyi myös mahdollisen uudistuksen suunnittelu ja uuden mittalaitemallin esitys. Yhteenvedossa verrataan vanhojen mittausten hyötykäytön ja mittauslaitteiden uudistuksen eroja. Aiheen ulkopuolelle jätettiin mittauskohtainen yksittäinen suunnittelu.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tutkimusta. Ongelmaan, eli vanhanaikaiseen mittauskeruuseen, tutustuttiin kirjallisuuden, suullisten haastatteluiden ja vanhojen laitoksella toteutettujen suunnitelmien kautta. Osana kartoitusta oli myös laitteisiin tutustuminen kentällä ja sen dokumentointi. Laitetasolla tutustuttiin erilaisiin laitemanuaaleihin ja suoritettiin laadullista arviointia ja vertailua laitevalmistajien kanssa.
Työn tuloksena saatiin kaksi ratkaisua tilanteeseen. Vaihtoehdoiksi muodostuivat vanhojen mittausten mahdollinen hyödyntäminen tai uusi moneen kohteeseen sopiva sähköenergiamittaus. Kumpikin toimii hyvänä pohjana yksittäiselle piirikohtaiselle suunnittelulle. Työ laajensi myös työntekijän omaa ammattitaitoa ja näkemystä mittausteknologiaan ja automaatiosuunnitteluun. Toimeksiantaja tulee hyötymään modernisoinnista ja yksi vuorohenkilö vapautuu kerran kuussa muihin tehtäviin mittarilukemien raportoinnista kentältä.
Opinnäytetyön sisällöksi valittiin uusintatarpeen kartoitus eli olemassa olevien mittauksien mittausmenetelmän tarkastelu ja niiden tekniset ominaisuudet. Alkukartoituksen perusteella päädyttiin ottamaan kohteeksi sähköenergian kulutusta mittaavat mittaukset. Lisäksi työssä haluttiin tutkia voiko vanhoja mittalaitteita käyttää vai tuleeko mittalaitteet uudistaa. Työhön sisältyi myös mahdollisen uudistuksen suunnittelu ja uuden mittalaitemallin esitys. Yhteenvedossa verrataan vanhojen mittausten hyötykäytön ja mittauslaitteiden uudistuksen eroja. Aiheen ulkopuolelle jätettiin mittauskohtainen yksittäinen suunnittelu.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tutkimusta. Ongelmaan, eli vanhanaikaiseen mittauskeruuseen, tutustuttiin kirjallisuuden, suullisten haastatteluiden ja vanhojen laitoksella toteutettujen suunnitelmien kautta. Osana kartoitusta oli myös laitteisiin tutustuminen kentällä ja sen dokumentointi. Laitetasolla tutustuttiin erilaisiin laitemanuaaleihin ja suoritettiin laadullista arviointia ja vertailua laitevalmistajien kanssa.
Työn tuloksena saatiin kaksi ratkaisua tilanteeseen. Vaihtoehdoiksi muodostuivat vanhojen mittausten mahdollinen hyödyntäminen tai uusi moneen kohteeseen sopiva sähköenergiamittaus. Kumpikin toimii hyvänä pohjana yksittäiselle piirikohtaiselle suunnittelulle. Työ laajensi myös työntekijän omaa ammattitaitoa ja näkemystä mittausteknologiaan ja automaatiosuunnitteluun. Toimeksiantaja tulee hyötymään modernisoinnista ja yksi vuorohenkilö vapautuu kerran kuussa muihin tehtäviin mittarilukemien raportoinnista kentältä.